Kelan tutkimus nuorten naisten mielenterveystuesta
Kelan tutkimus, jonka mukaan nuoret naiset käyttävät merkittävästi enemmän mielenterveysperusteisia etuuksia kuin miehet.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Naiset saivat miehiä selvästi enemmän mielenterveystukea – tutkija: ”Järjestelmä tavoittaa nuoret naiset paremmin”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin merkittävän sukupuolieron mielenterveyspalvelujen käytössä, mutta jättää avoimeksi, johtuuko ero palvelujärjestelmän rakenteellisesta vinoumasta vai miesten oireilun erilaisesta luonteesta. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka on suunniteltu paremmin tyttöjen oirekuvaan sopivaksi, mikä asettaa nuoret miehet epätasa-arvoiseen asemaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että tulkinta nojaa vahvasti yhden organisaation asiantuntijaan ilman ulkopuolista vastapainoa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee terveyspalvelujen saavutettavuutta asiallisesti ja vahtikoira-hengessä. Ideologista suuntaa ei ole, ja kirjoittaja pyrkii tuomaan esiin Kelan tutkimuksen tulokset neutraalisti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kelan näkökulma palvelujärjestelmän toimivuudesta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muiden asiantuntijoiden tai palvelujen käyttäjien näkökulmat puuttuvat. — Lukija saa vain yhden organisaation tulkinnan asiasta, mikä rajoittaa ymmärrystä ilmiön moninaisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Asiantuntijavallan korostaminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli nuorten miesten syrjäytymisestä palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Konflikti- tai kriisikehys
Sukupuolten välisen eron korostaminen palvelujen käytössä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tutkimustulosten herättämään huoleen järjestelmän epätasa-arvoisuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.
Klikkihoukutus:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen, vaikka käyttääkin hieman kärjistävää 'selvästi enemmän' -ilmaisua.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkimustulosta ilman latautuneita termejä.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua, vaan se pyrkii kuvaamaan tilastollista eroa.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta; kyseessä on tilastollinen tutkimusraportointi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tutkimustulosten pohjalta.
- JO 10: Attribuutio: Kelan tutkimus ja tutkimuspäällikkö mainittu selkeästi.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki: Asiantuntijan tulkintaa ei haasteta tai peilata muihin näkemyksiin.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Juttu perustuu Kelan tuoreeseen selvitykseen, mutta käsittelee aihetta perinteisellä uutismuodolla.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Artikkeli palvelee Kelan ja terveydenhuollon kehittäjiä sekä niitä, jotka etsivät selityksiä nuorten miesten mielenterveyspalvelujen heikolle tavoittavuudelle.
Pelissä
Yhdenvertainen pääsy mielenterveyspalveluihin vs. palvelujärjestelmän kohdentaminen oirekuvan mukaan. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, pohtien järjestelmän kykyä tavoittaa eri sukupuolia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että palvelujärjestelmän tulisi tavoittaa molemmat sukupuolet tasaisesti, vaikka oireilu ja sen ajoitus eroavat. ”järjestelmä ei ehkä tavoita nuoria miehiä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksentekijöiden ja järjestelmän suunnittelijoiden vastuu häivytetään passiivilla. ”järjestelmä ei ehkä tavoita nuoria miehiä”
Kuka saa äänen
Kelan tutkimuspäällikkö on jutun ainoa asiantuntijaääni, mikä antaa yhdelle organisaatiolle vahvan tulkintavallan. ”Kelan tutkimuspäällikön Miika Vuoren mukaan on mahdollista, että palvelujärjestelmä ei tavoita nuoria miehiä.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli nostaa esiin merkittävän sukupuolieron mielenterveyspalvelujen käytössä, mutta jättää avoimeksi, johtuuko ero palvelujärjestelmän rakenteellisesta vinoumasta vai miesten oireilun erilaisesta luonteesta. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka on suunniteltu paremmin tyttöjen oirekuvaan sopivaksi, mikä asettaa nuoret miehet epätasa-arvoiseen asemaan.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu esimerkiksi nuorten miesten parissa työskentelevää kliinistä psykologia tai järjestötoimijaa, joka voisi tarjota käytännön näkökulmaa palvelujen saavutettavuuteen Kelan rekisteritiedon rinnalle.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
82/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli rakentuu täysin Kelan rekisteritilastojen varaan, joten niiden ristiintarkistus on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- mielenterveyspalvelujen käyttö sukupuolittain
- kuntoutuspsykoterapia 1997 syntyneillä
Suositellut lähteet
- Kela
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →