Analyysi artikkelista: Tutkija: Perussuomalaisia ei ”kaapattu” – Sinisellä tulevaisuudella edessään vaikeuksia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini54
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Sinisen tulevaisuuden syntyä esittämällä perussuomalaisten radikalisoitumisen vääjäämättömänä ja pitkäaikaisena kehityksenä. Lukijalle välittyy kuva, jossa lohkoutuminen on ainoa mahdollinen reitti maltillisuuteen, samalla kun uuden puolueen poliittiset haasteet ja uskottavuusongelmat jäävät taustalle.
Artikkeli tarjoaa tutkijan näkökulman puoluekentän muutokseen, mutta kärsii tasapainon puutteesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se nojaa vahvasti yhden tutkijan näkemykseen perussuomalaisten radikalisoitumisesta ilman vastapuolen ääniä. Tämä valikoiva lähteiden käyttö ja kehystäminen nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi poliittisesta muutoksesta tutkijoiden näkökulmasta. Vaikka kehys on kriittinen perussuomalaisia kohtaan, se perustuu asiantuntija-arvioihin eikä suoraan puoluepoliittiseen agendaan, joten suunta pysyy neutraalina.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten radikalisoituminen
- Sinisen tulevaisuuden vaikea tulevaisuus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Perussuomalaisten edustajien näkemys radikalisoitumisväitteistä puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa puolueen tilasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli puolueen tulevaisuudesta ja radikalisoitumisesta.
Puolueen hajoaminen ja radikalisoituminen esitetään konfliktina.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisaiheen luonteeseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääväitettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkijan arviota.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli erottelee perussuomalaiset muusta poliittisesta kentästä radikalisoitumisen kautta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä tutkijoiden äänellä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan radikalisoitumisesta, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden kautta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä perussuomalaisten edustajia ei ole kuultu radikalisoitumisväitteistä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu raportin referointiin, mikä on tavanomaista uutisointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Sinisen tulevaisuuden syntyä esittämällä perussuomalaisten radikalisoitumisen vääjäämättömänä ja pitkäaikaisena kehityksenä. Lukijalle välittyy kuva, jossa lohkoutuminen on ainoa mahdollinen reitti maltillisuuteen, samalla kun uuden puolueen poliittiset haasteet ja uskottavuusongelmat jäävät taustalle.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu lainkaan perussuomalaisten edustajia vastaamaan radikalisoitumisväitteisiin, mikä voisi selittää jutun yksipuolisen sävyn.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Tutkijan lausuntoja käytetään totuuden takeena.
9 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa raporttiin, joka vertailee populistipuolueiden suosiota.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini57
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- populistipuolueiden kannatuskehitys Pohjoismaissa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →