Orpon hallituksen budjettiriihi 2027
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi eduskunnan kyselytunnin tapahtumat, joissa hallitus ja oppositio ottivat yhteen budjettileikkauksista. Lukijalle välittyy hallituksen pyrkimys kehystää leikkaukset välttämättömyytenä ja ideologisen 'rälssin' karsimisena, kun taas oppositio korostaa leikkausten haitallisia vaikutuksia kansalaisyhteiskunnalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta ministerien kärkevät sitaatit saavat enemmän tilaa kuin opposition argumentit. Tämä antaa hallitukselle vahvemman äänen kyselytunnin raportoinnissa.
Artikkeli raportoi eduskunnan kyselytunnin tapahtumat neutraalisti. Vaikka hallituksen ääni kuuluu vahvemmin, kyse on kyselytunnin luonteesta, jossa hallitus vastaa kritiikkiin. Ideologista suuntaa ei voida määrittää, sillä kyse on parlamentaarisesta vahtikoira-työstä.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Opposition turhautuminen leikkauksista.
Hallituksen vetoaminen talouden realiteetteihin.
Ministeri Rydmanin kielenkäyttö 'rälssistä' ja 'löysistä' lataa keskustelua.
Kyselytunti kehystetään hallituksen ja opposition väliseksi yhteenotoksi.
Tunnevetoaminen on peräisin haastateltavien poliitikkojen suusta, mikä on normaalia kyselytunnin dynamiikkaa.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin Rydmanin provokatiivisen sitaatin, mikä lisää huomioarvoa.
Otsikko käyttää ministerin latautunutta ilmaisua, joka kärjistää poliittista vastakkainasettelua.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi poliittista vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi. Sitaatti: 'Löysät pois, rahat konkreettiseen auttamiseen.'
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (Rydmanin 'rälssi'), mutta se on siteeratun lähteen puhetta, ei kirjoittajan ääni.
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä hallitus että oppositio saivat esittää näkemyksensä.
Uutinen on perusraportointia kyselytunnista ilman syvempää analyysia.
Artikkeli raportoi eduskunnan kyselytunnin tapahtumat, joissa hallitus ja oppositio ottivat yhteen budjettileikkauksista. Lukijalle välittyy hallituksen pyrkimys kehystää leikkaukset välttämättömyytenä ja ideologisen 'rälssin' karsimisena, kun taas oppositio korostaa leikkausten haitallisia vaikutuksia kansalaisyhteiskunnalle.
Herää kysymys, miksi ministeri Rydmanin kärjekäs 'rälssi'-kielenkäyttö nostetaan otsikkoon ja ingressiin, vaikka se edustaa vain yhtä näkökulmaa kyselytunnin laajasta keskustelusta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Ministeri Rydmanin kielenkäyttö leimaa järjestöjä.
Artikkeli käsittelee valtion budjettia ja julkista taloutta, joiden tarkistaminen vaatii virallisia budjettiasiakirjoja.
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.