Analyysi artikkelista: Uutuuskirja: Petteri Orpolla meni tunteisiin – "Laittoi vielä hymiöllä"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi 'kuittijournalismin' välttämättömänä osana demokratiaa ja asettaa poliitikot reaktiiviseen asemaan suhteessa toimittajaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa toimittajan harjoittama 'penkominen' on moraalinen hyve, kun taas poliitikkojen ärsyyntyminen esitetään todisteena toimittajan onnistumisesta.
Artikkeli on toimittajan esikoiskirjan ympärille rakennettu henkilökuva, joka keskittyy enemmän toimittajan omaan kokemukseen kuin yhteiskunnalliseen analyysiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on vahvasti toimittajakeskeinen ja esittää tämän näkökulman ainoana totuutena. Vastapuolen ääniä ei kuulla, ja toimittajan toiminta kehystetään moraalisesti ylivertaiseksi.
Artikkeli käsittelee journalismia ja vallankäyttöä ilman selkeää ideologista kantaa. Vaikka se on toimittajamyönteinen, se ei aja vasemmisto- tai oikeistopolitiikkaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kuittijournalismin välttämättömyys
- Toimittajan rooli vallan vahtikoirana
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Poliitikkojen näkökulma 'kuittijournalismin' pikkumaisuudesta tai sen vaikutuksista poliittiseen työkulttuuriin puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, onko toimittajan tyyli aina rakentavaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Luottamus toimittajan rooliin vallan vahtikoirana.
Poliitikkojen turhautuminen toimittajan työhön.
Sanojen kuten 'vilunkipeli' ja 'kuumeni' käyttö.
Yksittäiset tarinat Orpon ja Lintilän reaktioista.
Tunnevetoaminen on osa henkilökuvan luonnetta, mutta se palvelee toimittajan oman statuksen rakentamista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa kerrotaan pääministerin palautteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä ja sitaattia luodakseen jännitettä poliitikon ja toimittajan välille.
Sana 'tunteisiin' ja hymiö-viittaus lataavat otsikkoa henkilökohtaisella tasolla.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun toimittajan ja poliitikkojen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Toimittaja esittää itsensä 'kansan äänenä' eliitin (poliitikkojen) valvonnassa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Petteri Orpoa ja muita mainittuja poliitikkoja ei ole kuultu jutussa, vaan heidän reaktionsa referoidaan toimittajan toimesta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (kirja) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; poliitikkojen reaktiot esitetään vain toimittajan kertomina.
- JO 11: Mielipiteet ja toimittajan oma näkemys sekoittuvat faktoihin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti toimittajan omiin haastatteluihin ja kirjan markkinointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi 'kuittijournalismin' välttämättömänä osana demokratiaa ja asettaa poliitikot reaktiiviseen asemaan suhteessa toimittajaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa toimittajan harjoittama 'penkominen' on moraalinen hyve, kun taas poliitikkojen ärsyyntyminen esitetään todisteena toimittajan onnistumisesta.
Herää kysymys, onko artikkeli enemmänkin kirjan markkinointia kuin perinteistä uutisjournalismia, sillä se keskittyy vahvasti toimittajan omaan narratiiviin ja nostaa esiin hänen 'skuuppejaan' ilman kriittistä etäisyyttä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Toimittajan palkinnot ja asema esitetään todisteena työn oikeellisuudesta.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →