Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Venäjän toiminnan pitkäkestoiseksi strategiseksi kilpailuksi, jossa aika ja poliittinen tahto ovat keskeisiä aseita. Lukijalle välittyy viesti, että Venäjän uhka ei rajoitu sotilaalliseen hyökkäykseen, vaan se pyrkii murentamaan länsimaiden yhtenäisyyttä ja toimintakykyä monin eri keinoin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Teksti on analyyttinen kolumni, jossa kirjoittaja esittää perustellun näkemyksen. Vaikka näkökulma on selkeästi länsimainen ja turvallisuuspoliittisesti orientoitunut, se ei ole vinoutunut genren puitteissa. Tasapainoa haetaan asiantuntijatiedolla.
Teksti edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista analyysia, joka on linjassa Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Vaikka kirjoittaja on kokoomuslainen, teksti ei sisällä puoluepoliittista agendaa vaan keskittyy strategiseen analyysiin.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Huoli Euroopan turvallisuuden tulevaisuudesta ja Venäjän strategisesta painostuksesta.
Vetoaa järkeen ja tarpeeseen ymmärtää Venäjän toimintalogiikkaa.
Venäjän ja lännen välinen strateginen kilpailu kehystetään jatkuvaksi konfliktiksi.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi. Se ei pyri manipuloimaan vaan herättämään lukijan ymmärtämään tilanteen vakavuuden.
Otsikko tiivistää artikkelin ytimen: Putinin strategian ja Euroopan tarpeen osoittaa se erehtyneeksi.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääsanoman, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa strategista asetelmaa ilman voimakkaita latauksia.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli tunnistaa vastakkainasettelun, mutta raportoi sen strategisena kilpailuna eikä demonisoi vastapuolta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on asiantuntijakeskeinen eikä käytä kansa-eliitti-asetelmia.
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on analyyttinen kolumni, ei uutinen, joka kohdistuisi yksittäiseen tahoon, jolla olisi oikeus vastineeseen.
Analyysi noudattaa vakiintunutta turvallisuuspoliittista diskurssia, mutta on hyvin jäsennelty ja ajankohtainen.
Artikkeli kehystää Venäjän toiminnan pitkäkestoiseksi strategiseksi kilpailuksi, jossa aika ja poliittinen tahto ovat keskeisiä aseita. Lukijalle välittyy viesti, että Venäjän uhka ei rajoitu sotilaalliseen hyökkäykseen, vaan se pyrkii murentamaan länsimaiden yhtenäisyyttä ja toimintakykyä monin eri keinoin. Kirjoittaja normalisoi ajatuksen pitkittyneestä vastakkainasettelusta, jossa Euroopan on osoitettava kestävyytensä.
Herää kysymys, miksi kirjoittajan rooli kokoomuksen kansanedustajana jätetään mainitsematta tekstin yhteydessä, vaikka se on keskeinen tieto lukijalle arvioitaessa tekstin poliittista kontekstia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Artikkeli mainitsee Venäjän puolustusmenojen kasvun (17,1 biljoonaa ruplaa), mikä on tarkistettavissa oleva taloudellinen väite.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Venäjä on tehostanut iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siltoihin, mikä on aiheuttanut liikennehaittaa ja siviiliuhreja. Venäjä on myös kehottanut ulkomaalaisia poistumaan Kiovasta iskujen uhan vuoksi.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.