Kansanedustajien koteihin kohdistuneet tunkeutumisepäilyt
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Eduskunta | Viranomaislähde HS:lle: Joihinkin kansanedustajien koteihin on saatettu murtautua
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small15
- TypeSafe Jev10
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli pyrkii tasapainoilemaan vakavan turvallisuusuhkaepäilyn ja mahdollisesti toisiaan ruokkivien havaintojen välillä. Rivien välistä välittyy pyrkimys hillitä paniikkia samalla kun myönnetään, että ilmiö on liian laaja kuitattavaksi pelkkänä kuvitteluna.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
13
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli pyrkii neutraaliuteen tuomalla esiin sekä epäilyjen vakavuuden että viranomaisten puuttuvan näytön. Se ei ota kantaa syyllisyyteen tai ilmiön todenperäisyyteen.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee turvallisuusviranomaisten työtä ja eduskunnan sisäistä prosessia vahtikoiran roolissa ilman ideologista latausta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten varovaisuus
- Epäilyjen vakavuus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten vastaavia 'mystisiä' tapauksia on aiemmin tutkittu. — Auttaisi lukijaa ymmärtämään, onko kyseessä uusi ilmiö vai tunnettu turvallisuusalan haaste.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Tasapainottelu
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kansanedustajien kokema turvattomuus ja epäilyt ulkovallan toiminnasta.
Epäilys siitä, onko kyseessä todellinen uhka vai kuvittelua.
Konflikti- tai kriisikehys
Vastakkainasettelu mahdollisesta ulkovallan uhasta ja arkisista havainnoista.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa todetaan viranomaisten selvittävän asiaa.
Klikkihoukutus:
22/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'viranomaislähdettä' auktoriteettina luomaan jännitettä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja raportoiva.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää polarisaatiota, aihe on luonteeltaan turvallisuuspoliittinen.
Populismi:
2/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna2
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystä; artikkeli keskittyy viranomaistutkintaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on viranomaistutkinta, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva syytös.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin viranomaisten näkökulma.
- JO 10: Ulkomaiset mediat mainittu lähteinä.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Epäilyjen todenperäisyyden lähdekritiikki on haastavaa, mutta artikkeli käsittelee tätä avoimesti.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli kokoaa yhteen hajanaisia tietoja ja kansainvälistä uutisointia.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee viranomaisia ja eduskunnan johtoa, jotka pyrkivät hallitsemaan julkista keskustelua tilanteessa, jossa epäilyt ovat levinneet laajalle kansainväliseen mediaan.
Pelissä
Kansallinen turvallisuus vs. julkinen luottamus. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa viranomaisten varovaisuutta epäilyjen todenperäisyyden suhteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että kansanedustajien kokemukset ovat ilmiö, joka vaatii viranomaistutkintaa, vaikka todisteita murroista ei ole. ”Viranomaisilla ei ole toistaiseksi käsitystä siitä, onko kansanedustajien koteihin murtauduttu.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksentekijöiden ja viranomaisten toimijuutta korostetaan, kun taas epäiltyjen tunkeutujien toimijuus jää täysin hämäräksi. ”Asiaa selvittävät Helsingin poliisi ja Keskusrikospoliisi.”
Kuka saa äänen
Eduskunnan johto ja nimettömät lähteet saavat äänen, kun taas epäilyjen kohteena olevat kansanedustajat esiintyvät pääosin ryhmänä. ”Puhemies Jussi Halla-aho (ps) kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa”
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Artikkeli pyrkii tasapainoilemaan vakavan turvallisuusuhkaepäilyn ja mahdollisesti toisiaan ruokkivien havaintojen välillä. Rivien välistä välittyy pyrkimys hillitä paniikkia samalla kun myönnetään, että ilmiö on liian laaja kuitattavaksi pelkkänä kuvitteluna. Lukijalle jää kuva, että viranomaiset ovat tilanteen tasalla, vaikka konkreettista näyttöä murroista ei toistaiseksi ole.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko artikkelin julkaisuhetkellä ollut tarve rauhoittaa tilannetta, koska ulkomainen media on raportoinut asiasta huomattavasti varmempaan sävyyn kuin kotimaiset viranomaiset.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka kotimaa Jussi Halla-aho Paula Risikko Petteri Orpo Helsingin poliisi Keskusrikospoliisi Venäjä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →