Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus | Vihreä vetää yrityksiä parempaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small75
- GPT-5.6 Luna68
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- Mistral Small50
- GPT-5.6 Luna62
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää yritysten hyviä tuloksia todisteena siitä, että vihreä siirtymä on taloudellisesti järkevää, ja asettaa tämän vastakkain perussuomalaisten kritiikin kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa yritysmaailma on jo siirtynyt eteenpäin ja poliittinen vastustus näyttäytyy vanhentuneena tai merkityksettömänä.
Pääkirjoitus käyttää yritysten tulosraportteja poliittisen argumentaation välineenä vihreän siirtymän puolesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääkirjoitus, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kuitenkin valikoi yritysten menestystarinoita tukeakseen yhtä poliittista kantaa ja marginalisoi vastakkaisen näkemyksen, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli ajaa arvoliberaalia ja vihreää siirtymää tukevaa politiikkaa, kritisoiden oikeistopopulistista vastustusta. Vaikka kyseessä on pääkirjoitus, sen kehystys on selkeästi ideologinen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vihreä siirtymä on taloudellisesti kannattavaa
- Poliittinen vastustus vihreälle siirtymälle on yritysten etujen vastaista
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vihreän siirtymän taloudellisia haittoja tai kritiikkiä ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siirtymän vaikutuksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa yritysten tuloslukuihin realismina.
Rakentaa kuvaa suomalaisesta menestyksestä.
Käyttää termejä kuten 'ruskea' turpeesta.
Korostaa yritysten hyviä tuloksia.
Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitukselle, mutta 'ruskea' turpeesta on tarkoituksellisen halventava ilmaisu.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa pääkirjoituksen kantaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- Mistral Small10
- GPT-5.6 Luna12
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa pääkirjoituksen kantaa.
Sana 'Vihreä' on tässä kontekstissa latautunut poliittinen termi.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small80
- GPT-5.6 Luna62
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli asettaa yritykset ja perussuomalaiset vastakkain.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- Mistral Small40
- GPT-5.6 Luna18
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää 'eliitin' (yritykset) ääntä kumoamaan poliittisen kritiikin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia kritisoidaan, mutta heille ei ole annettu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selvästi erotettu uutisoinnista pääkirjoitus-muodon vuoksi.
Heikkoudet
- JO 21: Kritiikin kohdetta (perussuomalaiset) ei ole kuultu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Aihetta käsitellään tavanomaisesta näkökulmasta.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää yritysten hyviä tuloksia todisteena siitä, että vihreä siirtymä on taloudellisesti järkevää, ja asettaa tämän vastakkain perussuomalaisten kritiikin kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa yritysmaailma on jo siirtynyt eteenpäin ja poliittinen vastustus näyttäytyy vanhentuneena tai merkityksettömänä. Vihreän siirtymän taloudellisia riskejä tai siirtymäkustannuksia ei käsitellä, vaan keskitytään menestystarinoihin.
Herää kysymys, onko artikkelin valikoima yrityksistä tehty nimenomaan vihreän siirtymän narratiivin vahvistamiseksi, sillä se ohittaa yritykset, jotka kärsivät siirtymän kustannuksista tai sääntelystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Turpeen kutsuminen ruskeaksi.
9 Tilastokytkos
Artikkeli nojaa yritysten tuloslukuihin, joiden tarkistaminen olisi mahdollista.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small70
- GPT-5.6 Luna72
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- yritysten tuloskehitys 2024
- vihreän siirtymän taloudelliset vaikutukset
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →