Valtiovarainministeriön ehdotus eläkeiän nostosta
Valtiovarainministeriö on esittänyt eläkeiän nostamista 70 vuoteen, mitä pääministeri Petteri Orpo on vastustanut epärealistisena.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi keskiluokan kokeman epävarmuuden poliittiseksi voimaksi, joka voi muuttaa vaalituloksia. Se implisiittisesti syyttää hallitusta ja erityisesti kokoomusta siitä, että perinteinen lupaus työnteon palkitsevuudesta on murentunut, ja varoittaa, että ilman konkreettisia turvatoimia keskiluokan luottamus yhteiskuntasopimukseen on vaarassa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Pääkirjoitus on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se painottaa keskiluokan näkökulmaa ja kritisoi hallituksen politiikkaa, mutta säilyttää analyyttisen otteen. Tasapainoa haetaan viittaamalla hallituksen reaktioon (Orpon kiire kertoa kannasta).
Artikkeli kritisoi hallitusta, mutta tekee sen keskiluokan odotusten näkökulmasta, mikä on perinteinen liberaalin lehdistön vahtikoira-rooli. Selvää ideologista vasemmisto- tai oikeistolinjaa ei ole, vaan kyse on hallinnon ja kansalaisten välisestä luottamussuhteesta.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Huoli keskiluokan tulevaisuudesta ja toimeentulosta.
Turhautuminen jatkuviin vaatimuksiin joustavuudesta ilman vastinetta.
Toimittaja käyttää ilmaisua 'herkku, jonka moni veti väärään kurkkuun' kuvaamaan VM:n esitystä.
Keskiluokan ja hallituksen välinen luottamuspula asetetaan konfliktiksi.
Tunnevetoaminen on pääkirjoitukselle tyypillistä ja perusteltua, sillä se pyrkii kuvaamaan äänestäjäryhmän tunnetilaa.
Otsikko ja ingressi kuvaavat artikkelin ytimen oikein.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa pääkirjoituksen teemaa.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli tunnistaa poliittisia leirejä, mutta ei demonisoi niitä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa (keskiluokka vs. virkamiehet/hallitus), mutta tekee sen analyyttisessä kehyksessä.
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus, ei uutisartikkeli, joten samanaikaista kuulemista ei vaadita.
Ei havaittuja heikkouksia.
Artikkeli käsittelee ajankohtaista poliittista aihetta, mutta analyysi on perinteistä pääkirjoitustyyliä.
Artikkeli normalisoi keskiluokan kokeman epävarmuuden poliittiseksi voimaksi, joka voi muuttaa vaalituloksia. Se implisiittisesti syyttää hallitusta ja erityisesti kokoomusta siitä, että perinteinen lupaus työnteon palkitsevuudesta on murentunut, ja varoittaa, että ilman konkreettisia turvatoimia keskiluokan luottamus yhteiskuntasopimukseen on vaarassa.
Artikkeli vaikuttaa olevan suunnattu kokoomuksen johdolle varoituksena siitä, että heidän peruskannattajakuntansa on tyytymätön. Herää kysymys, onko pääkirjoituksen tarkoituksena myös painostaa hallitusta muuttamaan eläkeikälinjauksiaan vetoamalla keskiluokan äänestyskäyttäytymiseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Artikkeli viittaa työttömyyden kasvuun ja kannatusmittauksiin, joiden tarkistaminen tilastoista on mahdollista.
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Valtiovarainministeriö on esittänyt eläkeiän nostamista 70 vuoteen, mitä pääministeri Petteri Orpo on vastustanut epärealistisena.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.