Presidentti Stubbin Yhdysvaltain-matka
Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkustaa syyskuussa Yhdysvaltoihin osallistuakseen YK:n yleiskokoukseen ja muihin tilaisuuksiin.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Asiantuntija: Stubbin ja Trumpin väleissä tapahtunut selkeä muutos
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua Stubbin ja Trumpin välille, jossa Stubb edustaa sääntöpohjaista diplomatiaa ja Trump kansainvälisiä instituutioita nakertavaa uhkaa. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen ulkopolitiikka on arvopohjaisempaa ja sitoutuneempaa kansainvälisiin sopimuksiin kuin Yhdysvaltojen nykyinen linja, vaikka artikkeli myöntääkin Suomen toiminnassa olevan jännitteitä omien tavoitteiden ja sääntöjen välillä.
Artikkeli tarjoaa asiantuntija-analyysin kahden valtionpäämiehen puheiden välisistä eroista, mutta nojaa vahvasti yhden professorin tulkintaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti analyyttinen, mutta se nojaa vahvasti yhden asiantuntijan tulkintaan, joka kehystää Stubbin toiminnan positiivisesti ja Trumpin toiminnan uhkana. Vaikka artikkeli mainitsee Suomen ulkopolitiikan jännitteitä, ne jäävät asiantuntijan tulkinnan varjoon.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli edustaa perinteistä ulkopoliittista analyysia, joka puolustaa liberaalia sääntöpohjaista järjestystä. Se ei kuitenkaan ole puoluepoliittisesti latautunut, vaan heijastaa Suomen virallisen ulkopolitiikan valtavirtaa. Koska analyysi on asiantuntijavetoista ja sisältää kriittisiä huomioita myös Suomen omasta toiminnasta, se pysyy keskustassa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeys
- Stubbin ulkopolitiikan johdonmukaisuus
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muiden asiantuntijoiden tai Trumpin hallinnon näkemyksiä ei ole haettu. — Lukija saa vain yhden professorin tulkinnan, mikä kaventaa kuvaa monimutkaisesta ulkopolitiikasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kansainvälisen järjestelmän ja YK:n luottamuksen nakertumisesta.
Asiallinen sävy, joka pyrkii selittämään suurvaltapolitiikan jännitteitä.
Konflikti- tai kriisikehys
Stubbin ja Trumpin puheiden vastakkainasettelu luo jännitettä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan arvioon maailmanpoliittisesta tilanteesta, ei suoraan lukijan tunteiden manipulointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Stubbin ja Trumpin linjaeroja.
Klikkihoukutus:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa ilmaisua "selkeä muutos".
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on neutraali ja kuvaa asiantuntijan arviota ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
45/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Artikkeli rakentaa selkeän vastakkainasettelun Stubbin ja Trumpin välille, mutta tekee sen analyyttisessä sävyssä.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen; se käsittelee suurvaltapolitiikkaa instituutioiden ja sääntöjen kautta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Donald Trumpia kritisoidaan artikkelissa, mutta hänelle ei ole varattu mahdollisuutta vastata tai esittää omaa näkemystään.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista selkeästi.
- JO 10: Asiantuntijan näkemykset on attribuoitu selkeästi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Trumpia kritisoidaan suoraan (tosin kyseessä on analyysi, ei uutinen).
- JO 12: Lähdekritiikki on kapeaa, sillä artikkeli nojaa vain yhteen asiantuntijaan.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Analyysi on tyypillistä ulkopoliittista kommentointia, joka ei tarjoa uutta tietoa, vaan tulkitsee jo tunnettuja puheita.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee liberaalin sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajia, sillä se asettaa Stubbin edustaman linjan rationaaliseksi ja vastuulliseksi vastapainoksi Trumpin edustamalle aggressiiviselle ja eristäytyvälle politiikalle.
Pelissä
Sääntöpohjainen monenkeskisyys vs. kansallinen etu ja voimapolitiikka. Juttu käsittelee pääosin edellistä, asettaen Stubbin sen puolustajaksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että sääntöpohjainen maailmanjärjestys on ensisijaisesti tavoiteltava ja moraalinen tila, jota Trumpin toiminta uhkaa. ”Trumpin toiminta on nakertanut luottamusta YK:hon.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Suomen valtion toiminnan jännitteet esitetään passiivisina ilmiöinä, joissa vastuu ei kohdistu suoraan päättäjiin. ”Kaikista säännöistä ei ole pidetty kiinni silloin, kun se on ollut Suomen etujen vastaista.”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa lähes yksinomaan yhden asiantuntijan tulkintaan, joka kehystää presidenttien puheet. ”Maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan...”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua Stubbin ja Trumpin välille, jossa Stubb edustaa sääntöpohjaista diplomatiaa ja Trump kansainvälisiä instituutioita nakertavaa uhkaa. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen ulkopolitiikka on arvopohjaisempaa ja sitoutuneempaa kansainvälisiin sopimuksiin kuin Yhdysvaltojen nykyinen linja, vaikka artikkeli myöntääkin Suomen toiminnassa olevan jännitteitä omien tavoitteiden ja sääntöjen välillä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Suomen rajaturvallisuuslain ja kehitysyhteistyöleikkaukset juuri tässä yhteydessä; se voi olla yritys tuoda analyysiin kriittistä tasapainoa, jotta se ei näyttäisi pelkältä Stubbin linjan myötäilyltä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka
Ulkomaat
Alexander Stubb
Donald Trump
Teivo Teivainen
Vladimir Putin
Benjamin Netanjahu
YK
Kansainvälinen tuomioistuin
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →