Analyysi artikkelista: Ennallistaminen maksaakin Suomelle lähes miljardin vuodessa – myös työpaikkoja vaarassa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small75
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- Mistral Small60
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin EU-asetuksen aiheuttamat merkittävät kustannuspaineet ja kansantaloudelliset riskit, mikä ohjaa lukijaa näkemään ennallistamisen ensisijaisesti taloudellisena rasitteena. Vaikka tekstissä mainitaan rahoitustarpeen tarkentuminen ja EU-rahoituksen mahdollisuus, pääpaino on miljardiluokan kustannuksissa ja työpaikkojen menetyksissä, mikä normalisoi kuvaa asetuksesta uhkana Suomen taloudelle.
Artikkeli raportoi ennallistamissuunnitelman kustannusarvioista asiallisesti, mutta valitsee kehykseksi taloudellisen riskin, mikä ohjaa lukijan tulkintaa voimakkaasti.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta valitsee kehykseksi taloudelliset haitat ja riskit. Koska vastapainona ei ole luonnonsuojelullisia tai yhteiskunnallisia hyötyjä, artikkeli kallistuu talouskriittiseen tulkintaan.
Artikkeli painottaa markkinaehtoista näkökulmaa, vientituloja ja valtiontalouden kehyksiä. Se kehystää ympäristötoimet kustannuseränä, mikä on linjassa oikeistolaisen talouspolitiikan painotusten kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ennallistamisen korkeat kustannukset
- Kansantaloudelliset riskit
- Työpaikkojen menetys
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ennallistamisen hyötyjä (esim. ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuus) ei mainita. — Lukija saa yksipuolisen kuvan asetuksen tarkoituksesta ja hyödyistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli taloudesta ja työpaikkojen säilymisestä.
Miljardin euron kustannusarvion toistaminen ilman riittävää kontekstia lisärahoitustarpeesta.
Asetetaan vastakkain EU-asetus ja Suomen kansantalous.
Tunnevetoaminen on maltillista, mutta taloudellisten uhkakuvien korostaminen luo huolen ilmapiiriä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä, vaikka se onkin kärjistetty.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- Mistral Small85
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää kärjistävää 'maksaakin' ja 'työpaikkoja vaarassa' -asetelmaa, joka korostaa negatiivisia seurauksia.
Sana 'vaarassa' ja kustannusten korostaminen lataavat otsikon negatiiviseen sävyyn: 'myös työpaikkoja vaarassa'.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- Mistral Small60
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Lievä vastakkainasettelu EU:n ja Suomen talouden välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- Mistral Small50
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Sisältää elementtejä eliitti- (EU) vs. kansantalouden vastakkainasettelusta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä henkilöä, vaan käsittelee viranomaisraporttia.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähteet (Metsäkeskus, Luke, ministeriö) on mainittu.
- JO 10: Lähteet on nimetty.
Heikkoudet
- JO 11: Kehystys on yksipuolinen, vaikka faktat ovat oikein.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu julkistettuun suunnitelmaluonnokseen, ei tarjoa uutta analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin EU-asetuksen aiheuttamat merkittävät kustannuspaineet ja kansantaloudelliset riskit, mikä ohjaa lukijaa näkemään ennallistamisen ensisijaisesti taloudellisena rasitteena. Vaikka tekstissä mainitaan rahoitustarpeen tarkentuminen ja EU-rahoituksen mahdollisuus, pääpaino on miljardiluokan kustannuksissa ja työpaikkojen menetyksissä, mikä normalisoi kuvaa asetuksesta uhkana Suomen taloudelle.
Herää kysymys, miksi artikkelin otsikointi ja ingressi painottavat työpaikkojen menetystä ja miljardikustannuksia, vaikka leipätekstissä avataan rahoitustarpeen olevan huomattavasti pienempi (400–450 miljoonaa) ja riippuvainen tulevista päätöksistä. Tämä valinta voi vahvistaa lukijan käsitystä asetuksesta taloudellisena kriisinä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sanojen 'vaarassa' ja 'tappioita' käyttö luo uhkakuvia.
9 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu täysin kustannusarvioihin, joiden ristiintarkistus on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small80
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ennallistamisen kustannusarviot 2026-2050
- metsätalouden vientitulot
Suositellut lähteet
- Ympäristöministeriö
- Luonnonvarakeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →