Orpon hallituksen budjettiriihi 2027
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: HS-analyysi | Veromoukaria ei keksinyt Kummelin Pena vaan Sdp:n Joona Räsänen
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Turhautuminen / pettymys
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli pyrkii purkamaan poliittista retoriikkaa ja osoittamaan veromoukari-termin alkuperän, mutta samalla se vahvistaa termin käyttöä poliittisena lyömäaseena. Lukijalle välittyy kuva, jossa demareiden veropolitiikka on keskeinen kiistakysymys, jota hallituspuolueet käyttävät tehokkaasti vastustajansa leimaamiseen.
Artikkeli on poliittista analyysia, joka keskittyy enemmän terminologian alkuperään kuin itse veropolitiikan substanssiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Analyysi keskittyy termin alkuperään tavalla, joka nostaa esiin Sdp:n verolinjausten negatiivisen leiman. Vaikka kyseessä on analyysi, se vahvistaa hallituspuolueiden käyttämää retoriikkaa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Juttu on politiikan toimittajan analyysi, joka pyrkii avaamaan poliittista peliä ja terminologiaa. Vaikka se käsittelee Sdp:n verolinjauksia kriittisesti, se tekee sen vahtikoira-roolissa analysoimalla poliittista retoriikkaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kokoomuksen ja muiden hallituspuolueiden kritiikki Sdp:n verolinjauksia kohtaan.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sdp:n verolinjausten perustelut jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa verolinjausten tavoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Veromoukari-termin käyttö heijastaa turhautumista verotuksen kiristymistä kohtaan.
Latautunut kieli
Veromoukari-termi on voimakkaasti latautunut.
Tunnevetoaminen on sidoksissa poliittiseen retoriikkaan, jota artikkeli analysoi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin aihetta.
Klikkihoukutus:
30/100
Otsikko käyttää provokatiivista termiä 'veromoukari' ja asettaa vastakkain tunnetun sketsihahmon ja poliitikon.
Otsikon lataus:
Latautunut
Termi 'veromoukari' on itsessään latautunut ja negatiivinen.
Kärjistys:
30/100
Artikkeli käsittelee poliittista vastakkainasettelua neutraalisti analysoiden.
Populismi:
20/100
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on analyysi poliittisesta retoriikasta, ei uutinen, joka vaatisi vastineen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu uutisoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on analyysi, ei uutinen.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Analyysi termin alkuperästä on tavanomaista politiikan journalismia.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee kokoomuksen ja muiden veronkorotuksia vastustavien tahojen narratiivia, jossa demareiden verolinjaukset leimataan vastuuttomaksi veromoukariksi.
Pelissä
Veropohjan vahvistaminen vs. verotuksen kiristämisen vastustaminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen veromoukarin poliittiseen käyttöön.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että veromoukari on vakiintunut ja ymmärrettävä termi poliittisessa keskustelussa. ”Veromoukari-termistä on tullut hokema”
Tunnelma
Turhautuminen / pettymys
Artikkeli pyrkii purkamaan poliittista retoriikkaa ja osoittamaan veromoukari-termin alkuperän, mutta samalla se vahvistaa termin käyttöä poliittisena lyömäaseena. Lukijalle välittyy kuva, jossa demareiden veropolitiikka on keskeinen kiistakysymys, jota hallituspuolueet käyttävät tehokkaasti vastustajansa leimaamiseen.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko analyysin tarkoituksena vain termin alkuperän selvittäminen vai myös demareiden verolinjausten negatiivisen kehystämisen vahvistaminen nostamalla esiin Räsäsen rooli termin taustalla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Veromoukari-termin toistaminen vahvistaa negatiivista mielikuvaa.
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →