← Etusivu

Analyysi artikkelista: Finnwatch eroaa yritysvastuun neuvottelukunnasta – ”massimuijat” oli viimeinen niitti

Yle Uutinen 11.8.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Finnwatchin tyytymättömyyden viranomaisneuvottelukunnan toimintaan, erityisesti verovälttelyyn liittyvissä kysymyksissä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalaisjärjestö kokee viranomaiselimen olevan hampaaton ja kykenemätön puuttumaan yritysten vastuuttomaan toimintaan, vaikka viranomaispuoli pyrkii esittämään tilanteen hallittuna roolikeskusteluna.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee viranomaiselimen roolia ja sen toimivuutta suhteessa kansalaisjärjestön odotuksiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta otsikon valinta ja Finnwatchin näkökulman korostaminen tuovat lievää vinoumaa. Viranomaisen ääni on kuitenkin mukana, mikä laskee vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi konfliktin kahden osapuolen välillä ilman, että kirjoittaja ottaa kantaa. Ideologinen suunta ei ratkea, vaan kyseessä on hallinnollinen ja toimintatapoja koskeva kiista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Finnwatchin kritiikki neuvottelukunnan tehottomuudesta

Kritisoidut tahot

  • yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
Todellisuustarkistus
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Finnwatch eroaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnasta, koska järjestö pitää sen toimintaa tehottomana. Neuvottelukunta toimii Suomen OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden kansallisena yhteyselimenä. Se edistää ohjeiden soveltamista ja käsittelee valituksia, mutta päätökset perustuvat osapuolten toimittamiin asiakirjoihin eikä sillä ole tuomioistuinvaltuuksia.tem.fi

Neuvottelukunta ei ole antanut yhtään langettavaa päätöstä lähes 18 toimintavuotensa aikana. Finnwatchin mukaan valittajille asetettu näyttökynnys on noussut kohtuuttoman korkeaksi, ja kesäkuun 2026 ratkaisu KPMG:n tapauksessa – jossa neuvottelukunta katsoi, ettei yhtiö rikkonut OECD-ohjeita markkinoidessaan verosuunnittelua somevaikuttajille – oli viimeinen syy eroon.

Puheenjohtaja Jan Hjelt pitää lähtöä valitettavana ja sanoo syksyllä keskusteltavan neuvottelukunnan roolista sekä mahdollisista uudistuksista. Hän toteaa, että monissa muissa OECD-maissa vastaavat elimet keskittyvät lähinnä osapuolten väliseen vuoropuheluun, kun Suomessa neuvottelukunta antaa myös päätöksiä. Mahdolliset lakimuutokset siirtyisivät seuraavalle hallituskaudelle.

Järjestön lähtö korostaa rakenteellista jännitettä: kansalaisjärjestöt odottavat vahvempaa kantaaottamista, kun taas virallinen mekanismi on suunniteltu kevyeksi ja dokumenttipohjaiseksi.

Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Malli: grok-4.3 · Analysoitu 12.8.2026 Miten tämä on tehty

Jaa:
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Neuvottelukunnan lakisääteinen rooli ja mandaatti jäävät hieman epäselviksi. — Lukija ei ymmärrä, onko neuvottelukunta tarkoitettu tuomioistuimeksi vai keskustelufoorumiksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Finnwatchin turhautuminen neuvottelukunnan toimimattomuuteen.

Latautunut kieli

Massimuijat-termin käyttö otsikossa.

Konflikti- tai kriisikehys

Eroaminen neuvottelukunnasta asetetaan konfliktiksi.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan uutisoitavaan konfliktiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 55/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää uutisen ytimen, vaikka käyttääkin kärjistettyä sitaattia.

Klikkihoukutus: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini55
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää lainausmerkkejä ja provokatiivista ilmaisua herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana massimuijat on latautunut ja viittaa sosiaalisessa mediassa käytettyyn kieleen.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on asiallinen erimielisyys toimintatavoista.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikon sitaatti viittaa populismiin, mutta leipäteksti pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Neuvottelukunnan puheenjohtaja Jan Hjelt on haastateltu ja hän saa vastata kritiikkiin.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 21: Molempia osapuolia on kuultu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu, kun sekä Finnwatch että neuvottelukunnan puheenjohtaja saavat äänen.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon massimuijat-sitaatti on kärjistetty suhteessa uutisen asialliseen sisältöön.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu Finnwatchin omaan tiedotteeseen ja aiempaan uutisointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Finnwatchia, sillä se saa esittää oman näkemyksensä neuvottelukunnan toimimattomuudesta ja perustella eronsa järjestelmällisellä kritiikillä.
Pelissä Yritysvastuun valvonta vs. viranomaistoiminnan rooli. Juttu käsittelee pääosin edellistä, Finnwatchin näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että neuvottelukunnan rooli on kyseenalainen, koska se ei ole antanut langettavia päätöksiä. ”Neuvottelukunta ei ole antanut yhtään langettavaa päätöstä lähes 18:n toimintavuotensa aikana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Neuvottelukunnan toimimattomuus esitetään passiivisena tilana, jonka syyt jäävät epäselviksi. ”taustalla ovat pitkään jatkuneet ongelmat neuvottelukunnan toiminnassa”
Kuka saa äänen Finnwatchin näkemys on jutun keskiössä, kun taas viranomaisen ääni on selittävä ja puolustautuva. ”Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo järjestön tiedotteessa, että valittajille asetetusta näyttökynnyksestä on tullut kohtuuttoman korkea.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli nostaa esiin Finnwatchin tyytymättömyyden viranomaisneuvottelukunnan toimintaan, erityisesti verovälttelyyn liittyvissä kysymyksissä. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalaisjärjestö kokee viranomaiselimen olevan hampaaton ja kykenemätön puuttumaan yritysten vastuuttomaan toimintaan, vaikka viranomaispuoli pyrkii esittämään tilanteen hallittuna roolikeskusteluna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko neuvottelukunnan 18 vuoden nollatulos todellinen epäonnistuminen vai kertooko se siitä, että neuvottelukunta on luonteeltaan sovitteleva eikä tuomioistuin, kuten Hjelt antaa ymmärtää.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Otsikon käyttö, joka viittaa sosiaalisen median keskustelukulttuuriin.

Kaikki propagandatekniikat →

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Natalia Salmela laajempi kuva → Katso kirjoittajan Markus Heikkilä muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • talous
  • vastuullisuus
  • Finnwatch

Tiedot tästä analyysistä

Yritysvastuujärjestö Finnwatch eroaa työ- ja [...255 sanaa...] päätöstä lähes 18:n toimintavuotensa aikana.

Sisältö haettu
11.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella