Analyysi artikkelista: Riita repesi – Suomeen valmistellaan maksullista korkeakoulututkintoa ilman pääsykokeita
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää korkeakoulutuksen maksullisuuden vastakkainasetteluksi, jossa hallitus korostaa mahdollisuuksien lisäämistä ja kriitikot pelkäävät eriarvoisuuden kasvua. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on periaatteellinen kamppailu suomalaisen koulutusjärjestelmän luonteesta, jossa maksukyky nousee keskiöön.
Artikkeli raportoi hallituksen suunnitelmasta ja siitä nousseesta poliittisesta kiistasta, mutta jää pintapuoliseksi uudistuksen yksityiskohtien suhteen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa runsaasti tilaa kriittisille äänille, mikä luo painottuneen kuvan. Vaikka hallituksen ministerit saavat vastata, kriitikoiden argumentit (eriarvoisuus, laatu) dominoivat jutun rakennetta.
Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta tasapainoisesti antamalla äänen molemmille puolille. Vaikka kriittiset äänet saavat enemmän tilaa, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi hallituksen esityksestä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Koulutuksen maksuttomuuden puolustaminen
- Huoli eriarvoistumisesta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Maksullisuuden tarkemmat ehdot ja laadunvarmistusmekanismit puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida, onko 'ohituskaista' todellinen riski vai poliittinen kärjistys.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta.
Poliittinen turhautuminen uudistuksen nopeasta aikataulusta.
Uudistus esitetään riitana.
Termit kuten 'ohituskaista' ja 'pelottelu'.
Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle uutisoinnille, jossa vastakkainasettelu korostaa aiheen merkittävyyttä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'Riita repesi' -ilmaisua luomaan konfliktia.
Sana 'riita' ja 'ohituskaista' lataavat otsikkoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa poliittista vastakkainasettelua, mutta raportoi sen neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi ne neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä hallituksen ministerit että opposition edustajat ovat saaneet esittää näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin eri osapuolten näkemykset.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, esim. 'ohituskaistan' todellinen luonne jää epäselväksi.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu pitkälti ministerien ja muiden toimijoiden X-viesteihin ja lausuntoihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää korkeakoulutuksen maksullisuuden vastakkainasetteluksi, jossa hallitus korostaa mahdollisuuksien lisäämistä ja kriitikot pelkäävät eriarvoisuuden kasvua. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on periaatteellinen kamppailu suomalaisen koulutusjärjestelmän luonteesta, jossa maksukyky nousee keskiöön.
Herää kysymys, onko hallituksen esitys todellisuudessa niin pitkällä kuin otsikko antaa ymmärtää, vai onko kyseessä poliittinen avaus, jota media dramatisoi 'riidalla' lisätäkseen uutisarvoa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'ohituskaista' kuvaamaan maksullisuutta.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →