Analyysi artikkelista: Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa sote-uudistuksesta kroonisesti epäonnistuneena ja hallitsemattomana prosessina, jossa perustuslakivaliokunnan toistuvat huomautukset osoittavat valmistelun puutteellisuutta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että uudistus on ajautunut poliittisen pelin välineeksi, jossa kansalaisten palveluiden turvaaminen on jäänyt toissijaiseksi.
Artikkeli on terävä analyysi sote-uudistuksen lainsäädännöllisistä ongelmista, mutta se on sävyltään vahvasti kriittinen ja keskittyy hallituksen epäonnistumisten korostamiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, koska se keskittyy lähes täysin hallituksen valmistelun epäonnistumisiin ja perustuslakivaliokunnan kritiikkiin. Vaikka aihe on poliittinen, kirjoittajan oma ääni ja valitut sitaatit ohjaavat lukijaa vahvasti kriittiseen tulkintaan.
Artikkeli kritisoi hallitusten valmistelutyötä, mutta kyseessä on vahtikoira-journalismi, joka kohdistuu lainsäädännön laatuun eikä ideologiaan. Kirjoittaja ei aja selkeää poliittista suuntaa, vaan vaatii hallinnollista huolellisuutta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perustuslakivaliokunnan kriittinen kanta
- Valmistelun epäonnistuminen
Kritisoidut tahot
- Juha Sipilän hallitus
- Jyrki Kataisen hallitus
- Alexander Stubbin hallitus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma uudistuksen välttämättömyydestä ja valmistelun haasteista puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa uudistus näyttäytyy vain epäonnistumisena ilman kontekstia.
- Tausta Uudistuksen laajempi yhteiskunnallinen tarve ja tavoitteet jäävät kritiikin varjoon. — Lukija ei ymmärrä, miksi uudistusta ylipäätään yritetään tehdä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja ilmaisee turhautumistaan toistuvaan valmisteluprosessiin.
Huoli kansalaisten palveluiden toteutumisesta.
Sanojen kuten 'koheltaminen' ja 'tuskaista' käyttö korostaa negatiivisuutta.
Hallituksen ja perustuslakivaliokunnan välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on osa analyysin tyyliä, mutta se tekee tekstistä subjektiivisen ja ohjaavan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön kriittistä linjaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää retorista kysymystä ja provokatiivista sävyä houkutellakseen lukijaa.
Sana 'risuja' ja 'koheltaminen' lataavat otsikon negatiivisesti hallitusta kohtaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun hallituksen ja perustuslakivaliokunnan välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy viittauksia 'kansan palveluihin', mutta kirjoittaja ei suoraan käytä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli viittaa kattavasti virallisiin lausuntoihin.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — analyysi on selkeästi merkitty, vaikka se onkin sävyltään vahva.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikolla on kate, mutta sävy on provokatiivinen.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — hallituksen edustajien näkökulmaa ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää kirjoittajan aiemmat analyysit ja tuoreen perustuslakivaliokunnan lausunnon, mikä antaa sille jatkuvuutta.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa sote-uudistuksesta kroonisesti epäonnistuneena ja hallitsemattomana prosessina, jossa perustuslakivaliokunnan toistuvat huomautukset osoittavat valmistelun puutteellisuutta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että uudistus on ajautunut poliittisen pelin välineeksi, jossa kansalaisten palveluiden turvaaminen on jäänyt toissijaiseksi.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja korostaa omaa pitkää toimittajakokemustaan ja menneitä kirjoituksiaan — se vahvistaa auktoriteettia, mutta samalla henkilökohtaistaa analyysin, mikä voi hämärtää eroa uutisen ja kolumnin välillä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvasti negatiivisia ilmauksia kuvaamaan hallinnon toimintaa.
9 Tilastokytkos
Artikkeli esittää väitteitä 3 miljardin euron säästötavoitteesta ja menokasvun rajoittamisesta, jotka vaativat tilastollista tarkistusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini66
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- sote-uudistuksen kustannusvaikutukset
- maakuntien rahoitusmalli
Suositellut lähteet
- THL
- Valtiovarainministeriö
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →