Orpon hallituksen budjettiriihi 2027
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus | Työmarkkinoilla yhteistyö käy yhä vähäisemmäksi
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Turhautuminen / pettymys
Kehystys
Vasen
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli käyttää pientä viranomaislakkautusta metaforana laajemmalle muutokselle, jossa suomalainen kolmikantainen yhteistyö on murentumassa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka toteuttaa työnantajien toiveita välittämättä yhteiskuntarauhasta tai sovittelusta, vaikka samalla myönnetään järjestöjen oma jumiutuminen menneisyyteen.
Pääkirjoitus käyttää pientä hallinnollista päätöstä välineenä hallituksen työmarkkinapolitiikan arvosteluun.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Pääkirjoitus on luonteeltaan mielipidekirjoitus, mutta sen kehys on voimakkaasti hallituksen politiikkaa kritisoiva. Se käyttää latautunutta kieltä (esim. "he hävisivät taas") ja kehystää hallituksen toiminnan yksipuolisesti työnantajien etujen ajamiseksi.
Poliittinen kehystys
Vasen
Kehystys painottaa työntekijöiden aseman heikkenemistä ja kolmikannan murenemista, mikä on linjassa vasemmistolaisen ja arvoliberaalin työmarkkinakritiikin kanssa. Hallituksen uudistukset esitetään yksipuolisesti työnantajien voittoina.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Työntekijöiden aseman heikkeneminen
- Kolmikannan merkitys yhteiskuntarauhalle
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hallituksen näkökulma ja perustelut uudistusten välttämättömyydelle jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus pitää näitä uudistuksia välttämättöminä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turhautuminen työmarkkinoiden yhteistyön katoamiseen.
Huoli yhteiskuntarauhan säilymisestä.
Latautunut kieli
Käytetään ilmaisua 'he hävisivät taas' kuvaamaan työntekijöiden asemaa.
Ironia tai sarkasmi
Lopun ironinen huomio hautajaisista ja juhlaseminaarista.
Tunnevetoaminen on pääkirjoitukselle tyypillistä, mutta se on suunnattu lukijan vakuuttamiseen kirjoittajan näkemyksestä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa pääkirjoituksen teemaa yhteistyön vähenemisestä.
Klikkihoukutus:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa pääkirjoituksen teemaa.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on toteava ja neutraali: "Työmarkkinoilla yhteistyö käy yhä vähäisemmäksi".
Kärjistys:
58/100
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti luo vastakkainasettelua hallituksen ja työntekijöiden välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
Populismi:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tekstissä on elementtejä, joissa työntekijät esitetään häviäjinä suhteessa hallituksen ja työnantajien liittoon.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus, joka on lehden oma mielipide, ei uutisartikkeli, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
74
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutissisällöstä, sillä teksti on julkaistu pääkirjoituksena.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on neutraali, mutta tekstin sisältö on vahvasti tulkitseva ja kritisoiva.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Aihe on ajankohtainen, mutta analyysi noudattaa perinteistä pääkirjoituskaavaa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee työntekijäjärjestöjen näkökulmaa: työneuvoston lakkauttaminen esitetään symbolisena tappiona, joka vahvistaa kuvaa työntekijöiden vallan murenemisesta ja hallituksen yksipuolisesta politiikasta.
Pelissä
Työmarkkinoiden kolmikantainen yhteistyö vs. hallituksen tavoite uudistaa työmarkkinoita nopeasti. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen yhteistyön katoamisen riskejä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että kolmikantainen yhteistyö on itseisarvoisesti arvokasta yhteiskuntarauhan kannalta. ”Työneuvosto oli yksi niistä yhteiskunnan rakenteista, jotka luotiin rakentamaan yhteiskuntarauhaa sodan jälkeen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Hallituksen toimijuus korostetaan aktiivisena ja yksipuolisena, kun taas työntekijöiden rooli jää passiiviseksi häviäjäksi. ”Työnantajat ovat saaneet työmarkkinauudistuksissa lähes kaiken mitä ovat osanneet tilata. Työntekijät puolestaan ovat menettäneet valtaansa.”
Kuka saa äänen
Artikkeli edustaa lehden toimituksellista kantaa eikä siteeraa ulkopuolisia asiantuntijoita tai hallituksen edustajia. ”Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.”
Tunnelma
Turhautuminen / pettymys
Artikkeli käyttää pientä viranomaislakkautusta metaforana laajemmalle muutokselle, jossa suomalainen kolmikantainen yhteistyö on murentumassa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka toteuttaa työnantajien toiveita välittämättä yhteiskuntarauhasta tai sovittelusta, vaikka samalla myönnetään järjestöjen oma jumiutuminen menneisyyteen.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko työneuvoston lakkauttaminen valittu aiheeksi vain siksi, että se tarjoaa helpon ja konkreettisen tarttumapinnan laajemman hallituskritiikin esittämiseen, vaikka jutussa myönnetäänkin neuvoston olleen merkitykseltään vähäinen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Kuvataan hallituksen toimintaa 'kertarysäyksinä' ja 'hautaamisena'.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →