Orpon hallituksen budjettiriihi 2027
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi eduskunnan kyselytunnin tapahtumia nostaen keskiöön ministeri Rydmanin ironisen reaktion. Lukijalle välittyy kuva hallituksen tavoitteesta karsia järjestöjen poliittista vaikuttavuutta, samalla kun ministerin omaa retoriikkaa 'ideologisesta rälssistä' käytetään jutun kehyksenä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa ministerille mahdollisuuden hallita narratiivia ironisen vastauksen kautta. Vaikka opposition kysymys mainitaan, jutun painopiste on Rydmanin retoriikassa.
Juttu raportoi eduskunnan tapahtumia ja ministerin vastauksia. Vaikka Rydmanin retoriikka on oikeistolaista, artikkeli itsessään pysyy raportoivana eikä ota kantaa leikkausten oikeutukseen.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Ministerin ironinen sävy heijastaa turhautumista HS:n kritiikkiä kohtaan.
Rydmanin ironinen vastaus on jutun keskiössä.
Termi 'ideologinen rälssi' on vahvasti latautunut.
Tunnevetoaminen on osa raportoitua tilannetta eduskunnassa, ei median omaa manipulointia.
Otsikko kuvaa Rydmanin reaktiota, joka on jutun ydin.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'riemastui' ja 'kehui' -sanoja luodakseen yllätyksellisyyttä, vaikka sisältö on ironiaa.
Otsikko on kuvaileva, vaikka käyttääkin kärjistävää sanavalintaa 'riemastui'.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Juttu raportoi poliittista vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ministerin retoriikka 'ideologisesta rälssistä' vs. 'konkreettisesta auttamisesta' on populistista, mutta se raportoidaan ministerin omana puheena.
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Rydman on jutun keskiössä ja saa laajan puheenvuoron.
Perusraportointia kyselytunnin tapahtumista.
Artikkeli raportoi eduskunnan kyselytunnin tapahtumia nostaen keskiöön ministeri Rydmanin ironisen reaktion. Lukijalle välittyy kuva hallituksen tavoitteesta karsia järjestöjen poliittista vaikuttavuutta, samalla kun ministerin omaa retoriikkaa 'ideologisesta rälssistä' käytetään jutun kehyksenä.
Herää kysymys, miksi juttu nostaa otsikkoon Rydmanin 'kehumisen', vaikka kyseessä oli ironinen retorinen keino HS:n pääkirjoituksen kritiikkiä vastaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Ministerin käyttämä termi 'ideologinen rälssi' on toistettu jutussa.
Juttu mainitsee Veikkauksen tuottojen romahduksen, mikä on tarkistettavissa oleva tilastollinen väite.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden talousraameista, joita varjostavat 12,4 miljardin euron alijäämä, talouskasvun tavoittelu sekä kiistat järjestöjen avustuksista.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.