Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Poliitikot vakuuttivat, että Itä-Suomea ei ole hylätty – näin Etelä-Karjalan rahoille todella kävi
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli antaa maakuntajohtajan kritiikille hallitusta kohtaan runsaasti tilaa, kun taas hallituksen vastineet esitetään lyhyinä ja irrallisina sitaatteina artikkelin lopussa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen lupaukset ja todellisuus ovat ristiriidassa, ja maakunnan ahdinko on suora seuraus poliittisista valinnoista.
Artikkeli on maakuntajohtajan näkökulmasta kirjoitettu raportti, joka nostaa esiin tärkeitä alueellisia talouslukuja, mutta jättää hallituksen näkökulman marginaaliin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli rakentuu lähes kokonaan maakuntajohtajan kritiikin varaan. Vaikka hallituksen edustajien sitaatit on lisätty loppuun, ne eivät vastaa Sikasen esittämiin yksityiskohtaisiin syytöksiin, mikä tekee jutusta yksipuolisen.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Juttu kritisoi hallitusta, mutta kyseessä on aluepoliittinen vahtikoira-asetelma, ei selkeä ideologinen vasemmisto-oikeisto-jako. Hallituksen edustajien ääni on mukana, mikä neutraloi vinoumaa jonkin verran.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maakuntajohtajan näkemys hallituksen epäonnistumisesta
- Etelä-Karjalan taloudellinen ahdinko
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen yksityiskohtaiset perustelut rahoitusleikkauksille puuttuvat. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi hallitus on päätynyt kyseisiin ratkaisuihin.
- Tausta Laajempi kuva valtiontalouden tilasta ja muista maakunnista puuttuu. — Lukija ei voi arvioida, onko Etelä-Karjalan kohtelu poikkeuksellista vai osa laajempaa säästölinjaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli maakunnan tulevaisuudesta ja taloudellisesta selviytymisestä.
Maakuntajohtajan turhautuminen hallituksen puheiden ja tekojen ristiriidasta.
Latautunut kieli
Sanavalinnat kuten 'hylätty', 'järkyttävä pettymys' ja 'kuivuneet kasaan' lataavat tekstiä.
Konflikti- tai kriisikehys
Maakunta vs. hallitus -vastakkainasettelu hallitsee koko artikkelia.
Tunteisiin vetoaminen on osa maakuntajohtajan argumentaatiota, mutta artikkelin oma kehystys vahvistaa tätä tunnetta valitsemalla voimakkaimmat sitaatit.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
40/100
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa paljastaa totuuden rahojen kohtalosta, mikä on lievästi houkutteleva.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'hylätty' lataa otsikon vastakkainasettelulla hallituksen ja maakunnan välille.
Kärjistys:
55/100
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun maakunnan ja hallituksen välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
Populismi:
45/100
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Maakuntajohtaja käyttää kansa-eliitti-asetelmaa (maakunta vs. hallitus), mikä on populistinen kehys.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia on siteerattu, mutta he eivät vastaa Sikasen esittämiin konkreettisiin syytöksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (maakuntaliiton laskelma) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on muodollista; hallituksen edustajien sitaatit eivät vastaa Sikasen esittämiin syytöksiin.
- JO 11: Mielipiteelliset ilmaisut ja faktat sekoittuvat maakuntajohtajan puheessa.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Juttu perustuu maakuntaliiton laskelmiin, mutta on pitkälti maakuntajohtajan haastattelun varassa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Etelä-Karjalan maakuntajohtoa ja alueen elinkeinoelämää, jotka pyrkivät painostamaan hallitusta lisärahoitukseen esittämällä maakunnan tilanteen kriittisenä.
Pelissä
Alueellinen elinvoima vs. valtiontalouden säästötavoitteet. Juttu käsittelee pääosin edellistä, maakuntajohtajan näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Etelä-Karjalan heikko talouskehitys on suora seuraus hallituksen rahoituspäätöksistä. ”Etelä-Karjalan aluekehittämisvarojen kokonaisuus jää kuitenkin tällä hallituskaudella noin 20 miljoonaa euroa pakkaselle”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Hallituksen vastuu leikkauksista korostetaan, kun taas ulkoiset tekijät (kuten Venäjän hyökkäyssota) jäävät taustalle. ”Hallituksella olisi ollut mahdollisuus kohdentaa ulkorajaohjelmaan varatut eurot tänne rajaseudulle, mutta suuri osa euroista meni valtiontalouden säästöihin.”
Kuka saa äänen
Maakuntajohtaja Sikanen saa kertoa näkemyksensä laajasti ja analyyttisesti, kun taas hallituksen edustajien ääni on rajoitettu lyhyisiin, puolustautuviin sitaatteihin jutun lopussa. ”Tämä on Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen näkemys siitä, miksi maakunnan aluekehittämisrahat ovat vain vähentyneet”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli antaa maakuntajohtajan kritiikille hallitusta kohtaan runsaasti tilaa, kun taas hallituksen vastineet esitetään lyhyinä ja irrallisina sitaatteina artikkelin lopussa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen lupaukset ja todellisuus ovat ristiriidassa, ja maakunnan ahdinko on suora seuraus poliittisista valinnoista.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko artikkelin rakenne tietoisesti valittu tukemaan maakuntajohtajan lobbausta, sillä hallituksen edustajien sitaatit on sijoitettu erilliseen loppuosioon, mikä eristää ne jutun pääargumentaatiosta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Käytetään vahvoja tunneilmauksia kuvaamaan hallituksen toimia.
9 Tilastokytkos
75/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli perustuu vahvasti taloudellisiin lukuihin ja väitteisiin rahoituksen vähenemisestä, joiden tarkistaminen vaatisi virallisia tilastoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- aluekehittämisrahoitus Etelä-Karjala
- bruttokansantuotteen kehitys maakunnittain
- investointien kehitys Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Etelä-Karjalan liitto
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka
talous
Satu Sikanen
Petteri Orpo
Wille Rydman
Karoliina Partanen
Jukka Kopra
Etelä-Karjala
Itä-Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →