Suomen EU-jäsenyyden nettomaksujen kasvu
Valtiovarainministeriön tietojen mukaan Suomen EU-nettomaksuosuus on kasvanut, mikä on herättänyt keskustelua maksujen ja saatujen tukien suhteesta.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Näin paljon maksoi EU-jäsenyys jokaiselle suomalaiselle viime vuonna
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small65
- TypeSafe Jev47
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli pelkistää monimutkaisen EU-jäsenyyden taloudellisen suhteen yksittäisen kansalaisen maksettavaksi summaksi. Lukijalle välittyy kuva jäsenyydestä ensisijaisesti taloudellisena kulueränä, ilman että jutussa avataan jäsenyyden tuomia taloudellisia tai poliittisia hyötyjä.
Artikkeli tarjoaa selkeät luvut Suomen EU-maksuista, mutta jättää kokonaiskuvan yksipuoliseksi keskittymällä vain kustannuksiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
46
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta valikoiva kehystys nostaa vinoumapisteitä. Juttu keskittyy vain kustannuksiin, mikä ohjaa lukijan tulkintaa ilman vastapainoa jäsenyyden hyödyistä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaistietoja ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka kehystys on kustannuskeskeinen, se ei edusta suoraan vasemmisto- tai oikeistopolitiikkaa, vaan pikemminkin populistista talousnäkökulmaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU-jäsenyyden kustannusnäkökulma
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta EU-jäsenyyden tuomien taloudellisten ja poliittisten hyötyjen puuttuminen. — Lukija saa vääristyneen kuvan jäsenyyden kokonaisvaikutuksesta, jos vain kustannukset esitetään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli verorahan käytöstä ja EU-maksujen noususta.
Liioittelu / korostus
Kustannusten korostaminen per asukas tekee summasta lukijalle konkreettisemman ja mahdollisesti negatiivisemman.
Tunnevetoaminen on hillittyä, mutta valittu näkökulma (kustannus per asukas) on suunniteltu herättämään lukijassa huolta tai ärtymystä maksujen noususta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa leipätekstin esittämiä lukuja.
Klikkihoukutus:
50/100
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna50
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko yksinkertaistaa monimutkaisen valtiontaloudellisen asian henkilökohtaiseksi kustannukseksi.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on informatiivinen, vaikka se valitseekin näkökulmaksi kustannuksen.
Kärjistys:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka se onkin yksipuolinen.
Populismi:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää lievää populismin sävyä korostamalla kansalaisten maksuosuutta, mutta ei sisällä suoraa kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tilastotietoa, ei kritisoi nimettyä tahoa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen lukujen osalta.
- JO 10: Lähteet (komissio, VM) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen asian (EU-jäsenyyden hyöty-kustannus-suhde) lähdekritiikki ja kontekstointi puuttuvat.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu suoraan viranomaisten tilastoihin ilman omaa analyysia tai uutta näkökulmaa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee lukijoita, jotka suhtautuvat kriittisesti EU-jäsenyyden kustannuksiin, korostamalla jäsenyyden hintaa yksittäisen kansalaisen näkökulmasta.
Pelissä
EU-jäsenyyden kustannukset vs. jäsenyyden tuomat hyödyt. Juttu käsittelee vain edellistä, keskittyen nettomaksajan rooliin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että EU-jäsenyyden arvo on mitattavissa ensisijaisesti nettomaksuosuuden perusteella. ”Näin paljon maksoi EU-jäsenyys jokaiselle suomalaiselle viime vuonna”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa viranomaistietoihin (komissio, valtiovarainministeriö) ilman muiden tahojen ääniä. ”EU:n komission mukaan Suomi sai viime vuonna EU:lta”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli pelkistää monimutkaisen EU-jäsenyyden taloudellisen suhteen yksittäisen kansalaisen maksettavaksi summaksi. Lukijalle välittyy kuva jäsenyydestä ensisijaisesti taloudellisena kulueränä, ilman että jutussa avataan jäsenyyden tuomia taloudellisia tai poliittisia hyötyjä.
8 Tilastokytkos
80/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisten väittämien varaan. Ristiintarkistus on välttämätön, koska luvut on irrotettu laajemmasta taloudellisesta kontekstista.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen EU-nettomaksut
- EU-budjetin jäsenmaksut
Suositellut lähteet
- Valtiovarainministeriö
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →