Donald Trumpin hallinnon ulkopolitiikka
Donald Trumpin hallinnon linjaukset Iranin, Pohjois-Korean ja Nato-maiden suhteen herättävät kansainvälistä huomiota ja kritiikkiä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Trump kartoittaa kirjeellä Suomenkin uskollisuutta – Häkkänen: Ei dramatiikkaa
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli asettaa vastakkain Yhdysvaltojen vaatiman lojaalisuuden ja Suomen hallituksen pyrkimyksen vakuuttaa kumppanuuden jatkuvuus. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen puolustuspanostukset nähdään riittävinä vakuuksina, vaikka Yhdysvaltojen kirjeen sävy ja vaatimukset luovat epävarmuutta Euroopan turvallisuuden tulevaisuudesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta painottaa vahvasti ministeri Häkkäsen näkökulmaa. Vastakkainen, kriittisempi näkökulma on mainittu vain lyhyesti viittaamalla tutkijan aiempaan lausuntoon.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaisen näkemyksen ja pyrkii tasapainottamaan sitä tutkijan kommentilla. Ideologista ohjausta ei ole, ja kyseessä on tavanomainen vahtikoira-asetelma, jossa hallituksen edustaja vastaa ulkopoliittiseen kysymykseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen näkemys tilanteen hallinnasta
- Suomen puolustuspanostusten riittävyys
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kirjeen tarkempi sisältö ja sen poikkeavuus aiemmista käytännöistä jäävät epäselviksi. — Lukija ei saa riittävää pohjatietoa arvioidakseen, onko kyseessä rutiinitoimenpide vai merkittävä muutos Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Ministerin vastaukset korostavat pragmaattista suhtautumista ja maanpuolustuksen jatkuvuutta.
Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy asialliseen raportointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
Klikkihoukutus:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilanteen ilman latautuneita termejä.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole merkittävää vastakkainasettelua.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tutkija Joel Linnainmäki on mainittu, mutta hänen kriittinen näkemyksensä on referoitu aiemmasta haastattelusta, eikä hänelle ole annettu tilaa kommentoida tätä nimenomaista kirjettä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kriittisen tutkijan näkökulman osalta, vaikka se onkin referoitu aiemmasta jutusta.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen on perusraportointia ajankohtaisesta aiheesta ilman erityistä syvyyttä.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee hallituksen viestintää: ministeri Häkkäsen rauhoitteleva näkökulma saa eniten tilaa, mikä hälventää huolta Yhdysvaltain ulkopolitiikan muutoksista.
Pelissä
Suomen turvallisuuspoliittinen asema vs. Yhdysvaltojen globaali strateginen painopiste. Juttu käsittelee pääosin Suomen näkökulmaa ja pyrkimystä säilyttää amerikkalaisten läsnäolo Euroopassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Suomen puolustuspanostukset ovat suoraan verrannollisia Yhdysvaltojen odotuksiin. ”Olemme tehneet oikeita asioita. Panostamme voimakkaasti maanpuolustukseen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Yhdysvaltojen vaatimusten taustalla oleva strateginen muutos kuvataan passiivisesti tai ulkoisena paineena. ”Yhdysvalloilla on paine siirtää voimaa Euroopasta Tyynellemerelle”
Kuka saa äänen
Puolustusministeri Häkkänen saa hallitsevan äänen, kun taas kriittinen näkökulma on tiivistetty lyhyeksi referaatiksi tutkijan aiemmasta haastattelusta. ”Lauantaina tutkija Joel Linnainmäki piti Ylen haastattelussa Yhdysvaltain kirjelmöintiä ja lojaalisuuden vaatimista ”röyhkeänä”.”
Tunnelma
Realismi
Artikkeli asettaa vastakkain Yhdysvaltojen vaatiman lojaalisuuden ja Suomen hallituksen pyrkimyksen vakuuttaa kumppanuuden jatkuvuus. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen puolustuspanostukset nähdään riittävinä vakuuksina, vaikka Yhdysvaltojen kirjeen sävy ja vaatimukset luovat epävarmuutta Euroopan turvallisuuden tulevaisuudesta.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin, mitä kirjeen 'uudenlainen tunnelma' käytännössä tarkoittaa, mikä jättää lukijalle hieman epäselväksi, onko kyseessä rutiinikysely vai merkittävä muutos liittolaissuhteessa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →