Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lulu Ranne kommentoi STT:n mahdollista alasajoa

Ilta-Sanomat Uutinen 30.9.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain hallituksen näkemyksen markkinaehtoisuuden puutteesta ja Journalistiliiton huolen tiedonvälityksen turvallisuusvaikutuksista. Lukijalle välittyy kuva, jossa STT:n alasajo on väistämätön seuraus markkinoiden muutoksesta, vaikka samalla nostetaan esiin uutistoimiston kriittinen rooli yhteiskunnallisena infrastruktuurina.

Uutinen Ilta-Sanomat Salla Laurila · 30.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee STT:n tilannetta taloudellisena ja rakenteellisena kysymyksenä.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta Sanoman omistajuus Ilta-Sanomissa luo rakenteellisen vinouman, jossa STT:n alasajon syyt painottuvat markkinaehtoisuuteen ja omistajien tahtotilaan, jättäen vähemmälle huomiolle Sanoman oman roolin STT:n palveluiden lopettajana.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen ja STT:n johdon näkemykset neutraalisti. Vaikka aihe on poliittinen, juttu ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan keskittyy uutistoimiston taloudelliseen tilaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Markkinaehtoisuuden korostaminen
  • Omistajien vastuun korostaminen
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sanoman rooli STT:n palveluiden lopettajana ja sen vaikutus STT:n talouteen jää vähälle huomiolle. — Lukijan on tärkeää ymmärtää, miten suurin omistaja on vaikuttanut yhtiön taloudelliseen tilaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli STT:n alasajon vaikutuksista tiedonvälitykseen.

Realismi

Ministeriön ja STT:n johdon asiallinen, taloudellisiin realiteetteihin vetoava sävy.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu hallituksen markkinaehtoisuuden ja Journalistiliiton huolen välillä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta hieman pelkistetty.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali toteamus ministerin kommenteista.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka näkemykset eroavat.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Journalistiliitto on saanut esittää oman näkemyksensä.

5 JSN-arvio 78/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 5: Median oma intressi: Ilta-Sanomien omistussuhde STT:hen on mainittu, mutta sen vaikutusta uutisointiin ei avata.
  • JO 12: Lähdekritiikki: STT:n johdon ja omistajien näkemyksiä ei haasteta kriittisesti.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusuutinen, joka perustuu pitkälti tiedotteisiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallitusta, joka voi perustella tuen keskeyttämistä markkinaehtoisuuden puutteella ja omistajien vastuulla.
Pelissä Markkinaehtoisuus vs. huoltovarmuus tiedonvälityksessä. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa hallituksen näkemystä markkinoiden riittämättömästä kysynnästä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että STT:n taloudelliset vaikeudet ovat ensisijaisesti seurausta markkinoiden muuttumisesta, ei esimerkiksi valtion aiemman tuen riittämättömyydestä. ”STT ei ole pystynyt vastaamaan media-alan muutokseen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksen vastuu siirretään omistajille, jolloin valtion rooli passiivisena tukijana korostuu. ”Omistajat eivät kuitenkaan ole toistaiseksi löytäneet yhteistä suuntaa”
Kuka saa äänen Ministeri Ranne ja STT:n johto saavat tilaa perustella alasajoa, kun taas Journalistiliiton huoli jää vastapainoksi ilman syvempää analyysia. ”STT:n taloudelliset ja toiminnalliset haasteet ovat olleet tiedossa jo pitkään”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli asettaa vastakkain hallituksen näkemyksen markkinaehtoisuuden puutteesta ja Journalistiliiton huolen tiedonvälityksen turvallisuusvaikutuksista. Lukijalle välittyy kuva, jossa STT:n alasajo on väistämätön seuraus markkinoiden muutoksesta, vaikka samalla nostetaan esiin uutistoimiston kriittinen rooli yhteiskunnallisena infrastruktuurina.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Ilta-Sanomat, joka on STT:n suurin omistaja ja on lopettanut STT:n palveluiden käytön, ei avaa omaa rooliaan STT:n taloudellisessa ahdingossa tarkemmin, vaikka se mainitaan jutun lopussa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Salla Laurila muut analyysit →
politiikka työelämä Lulu Ranne Marjaana Varmavuori Kimmo Laaksonen Petteri Putkiranta Sanoma Media Finland STT
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Valtiontuen valmistelu on keskeytetty. Liikenne- [...389 sanaa...] Ilta-Sanomat kuuluu Sanoma Media Finlandiin.

Sisältö haettu
30.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella