Analyysi artikkelista: Lukijalta: Maataloustukien vaikuttavuudesta kannattaa keskustella
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Grok 4.395
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta maataloustukien uudelleenarvioinnista ja asettaa ympäristötavoitteet tasavertaisiksi ruoantuotannon jatkuvuuden kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että maatalouspolitiikan nykyinen ohjausmalli on riittämätön ja vaatii asiantuntijavetoista kehittämistä, mutta samalla huomioidaan viljelijöiden taloudellinen toimeentulo.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen ja tasapainoinen kolumni, joka edustaa asiantuntijoiden näkökulmaa. Vinoumapisteet ovat matalat, koska kirjoittajat huomioivat myös vastakkaisia näkökulmia, kuten maatalouden laajemmat tavoitteet.
Artikkeli edustaa maltillista ja asiantuntijavetoista lähestymistapaa, joka pyrkii sovittamaan yhteen ympäristötavoitteet ja maatalouden taloudelliset realiteetit. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan keskitien ratkaisuihin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maataloustukien tulosperusteisuus
- Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden integrointi maatalouspolitiikkaan
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja taloudellisiin realiteetteihin julkisen talouden kiristyessä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se käytä tunnevetoamista manipulointiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: "Lukijalta: Maataloustukien vaikuttavuudesta kannattaa keskustella"
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on asiallinen ja informatiivinen, kertoen suoraan artikkelin aiheen: "Lukijalta: Maataloustukien vaikuttavuudesta kannattaa keskustella"
Otsikko on neutraali ja kutsuu keskusteluun ilman latautuneita termejä: "Maataloustukien vaikuttavuudesta kannattaa keskustella"
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini12
- Grok 4.310
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan pyrkii rakentavaan keskusteluun.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini4
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on asiantuntijavetoista analyysia, eikä se sisällä populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijoiden kirjoittama kolumni, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, eikä siinä ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi on erotettu selvästi.
- JO 7: Kirjoittajat viittaavat raportteihin ja aiempaan keskusteluun.
- JO 11: Tosiasiat ja asiantuntija-arviot on esitetty selkeästi.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun tuomalla siihen asiantuntijoiden näkökulman, mutta aihe on tunnettu.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta maataloustukien uudelleenarvioinnista ja asettaa ympäristötavoitteet tasavertaisiksi ruoantuotannon jatkuvuuden kanssa. Lukijalle välittyy kuva, että maatalouspolitiikan nykyinen ohjausmalli on riittämätön ja vaatii asiantuntijavetoista kehittämistä, mutta samalla huomioidaan viljelijöiden taloudellinen toimeentulo.
7 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee maataloustukien summan (1,9 miljardia euroa), jonka tarkistaminen virallisista lähteistä on mahdollista.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini58
- Grok 4.375
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- maataloustukien vaikuttavuus
- maatalouden ympäristövaikutukset
Suositellut lähteet
- Luonnonvarakeskus
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →