Kaarinan ruotsinkielisen koulun iltapäiväkerhon lasten katoaminen
Kolme lasta jäi ohjaajilta huomaamatta metsäretkellä Kaarinassa, mikä johti turvatoimien tarkistamiseen.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Sähköt katkeavat kokonaiselta kyläseudulta – kuinka ongelmista selvitään? Se kyläläisten on ratkaistava itse
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Yhteenkuuluvuus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli normalisoi ajatuksen, että julkisten palveluiden ja viranomaisavun viiveet ovat maaseudulla pysyvä tila, johon ratkaisu on kansalaisten omaehtoinen varautuminen. Lukijalle välittyy kuva, jossa kyläyhteisöjen aktiivisuus nähdään välttämättömänä vastauksena heikkenevään palveluverkkoon.
Artikkeli raportoi kyläturvallisuuden kehittämisestä asiallisesti, mutta jättää käsittelemättä julkisten palveluiden karsimisen syitä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään myönteinen ja keskittyy ratkaisukeskeisyyteen. Vinouma on lievä, sillä se ei kyseenalaista palveluiden heikkenemistä, vaan hyväksyy sen lähtökohtana.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee aihetta hallinnollisesta ja yhteisöllisestä näkökulmasta. Se ei ota kantaa poliittiseen valtapeliin, vaan raportoi kylätoiminnan kehittämisestä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kyläyhteisöjen omatoimisuus
- Valtion tuen merkitys
Puolustetut tahot
- Kyläyhteisöt
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Viranomaisavun viiveiden syitä ei avata. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi palvelut ovat heikentyneet.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Positiivinen kehys
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli viranomaisavun viiveistä ja turvallisuudesta.
Yhteisöllisyyden ja kylätoiminnan korostaminen.
Positiivinen kehystys
Kyläturvallisuustyö esitetään aktiivisena ja onnistuneena toimintana.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee jutun aihetta, joka käsittelee yhteisöllistä varautumista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
30/100
Otsikko käyttää kysymystä ja vastakkainasettelua houkutellakseen lukijaa, mutta on asiasisällön suhteen kohtuullisen informatiivinen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aihetta ilman latautuneita termejä.
Kärjistys:
0/100
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan keskittyy yhteisölliseen toimintaan.
Populismi:
20/100
Sisältää lievää 'kansan ääni' -henkeä, mutta ei aggressiivista eliitin vastaista retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota kritisoitaisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 7: Pyrkimys asialliseen tiedonvälitykseen kylätoiminnan rahoituksesta.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; viranomaisavun viiveiden syitä ei avata.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Aihe on tyypillinen maaseutumedialle, mutta käsittelytapa on asiallinen.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee maaseudun kyläyhteisöjä ja järjestötoimijoita, jotka ajavat omavaraisuutta ja yhteisöllistä varautumista valtion tuella.
Pelissä
Julkisten palveluiden saatavuus vs. kansalaisten omatoiminen varautuminen. Juttu käsittelee jälkimmäistä, esittäen sen ratkaisuna viranomaisavun viiveisiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että viranomaisavun hitaus on maaseudulla tosiasia, johon on sopeuduttava. ”huoli viranomaisavun hitaasta saapumisesta ja pitkästä matkasta päivystykseen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Vastuuta varautumisesta siirretään viranomaisilta kyläläisille. ”Se kyläläisten on ratkaistava itse”
Tunnelma
Huoli, Yhteenkuuluvuus
Artikkeli normalisoi ajatuksen, että julkisten palveluiden ja viranomaisavun viiveet ovat maaseudulla pysyvä tila, johon ratkaisu on kansalaisten omaehtoinen varautuminen. Lukijalle välittyy kuva, jossa kyläyhteisöjen aktiivisuus nähdään välttämättömänä vastauksena heikkenevään palveluverkkoon.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko artikkelin sävy tietoisesti valittu tukemaan hallituksen kylätoiminnan valtionavun korotusta, sillä se kehystää varautumisen positiivisena yhteisöllisenä toimintana eikä kritiikkinä palveluiden karsimisesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →