Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hallituksen ilmastotoimista repesi jälleen riita – tämä kohta hiertää

Ilta-Sanomat Uutinen 23.8.2025
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi keskustelun siitä, pitäisikö Suomen virallisia ilmastotavoitteita muuttaa, koska niiden saavuttaminen näyttää vaikealta. Lukijalle välittyy kuva, jossa ilmastotavoitteet ja taloudelliset realiteetit ovat sovittamattomassa ristiriidassa, ja painopiste siirtyy ilmastotoimien riittävyydestä tavoitteiden asettamisen mielekkyyteen.

Uutinen Ilta-Sanomat Elina Ranta , STT · 23.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee ilmastopolitiikkaa hallinnollisena ja taloudellisena prosessina, jossa eri sidosryhmät kamppailevat tavoitteiden määrittelystä.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa runsaasti tilaa metsäteollisuuden ja elinkeinoelämän näkemyksille, joissa tavoitteiden muuttamista esitetään järkevänä ratkaisuna. Vaikka vastakkaisia ääniä on mukana, kehystys painottuu tavoitteiden epärealistisuuteen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta tasapuolisesti tuomalla esiin eri sidosryhmien lausunnot. Vaikka kehystys kallistuu elinkeinoelämän argumentteihin, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi hallituksen strategian ongelmista, ei ideologinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdottomuus
  • Elinkeinoelämän tarve investointituelle

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kansainvälinen vertailu siitä, miten muut EU-maat ovat ratkaisseet vastaavia maankäyttösektorin laskentahaasteita. — Lukija saisi paremman kuvan siitä, onko Suomen tilanne poikkeuksellinen vai yleinen haaste.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Konfliktikehys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli ilmastotavoitteiden saavuttamattomuudesta ja talouden tilasta.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen hallituksen riitaisuuteen ja epäselviin suunnitelmiin.

Konflikti- tai kriisikehys

Korostetaan riitaa ja syvää jakolinjaa eri toimijoiden välillä.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'repesi', 'ryöpyttää' ja 'auttamattoman' käytetään dramatisoimaan tilannetta.

Tunnevetoaminen on kohtuullista uutisgenressä, jossa kuvataan poliittista kiistaa, mutta kielenkäyttö on paikoin tarpeettoman dramatisoivaa.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 48

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin sävyltään latautunut.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna38
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää konfliktikehystä houkutellakseen lukijaa, mutta on asiasisällöltään informatiivinen.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'repesi' viittaa voimakkaaseen konfliktiin, mikä lataa uutisaihetta.

Kärjistys: 48/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kuvaa 'syvää jakolinjaa', mutta raportoi sen neutraalisti eri osapuolten ääniä kuunnellen.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista kehystä; kyseessä on asiantuntijoiden ja etujärjestöjen välinen keskustelu.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki keskeiset osapuolet (Ilmastopaneeli, MTK, Metsäteollisuus, EK) ovat saaneet esittää näkemyksensä.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on eroteltu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'repesi' on hieman dramatisoitu suhteessa jutun asialliseen sisältöön.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia lausuntokierroksen tuloksista, ei merkittävää uutta analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee metsäteollisuuden ja maatalouden etujärjestöjä, sillä se nostaa esiin niiden argumentit ilmastotavoitteiden mahdottomuudesta ja hakkuurajoitusten välttämisestä.
Pelissä Ilmastotavoitteiden uskottavuus vs. elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa teollisuuden näkemystä tavoitteiden mahdottomuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen on ensisijaisesti teknis-laskennallinen ongelma, jonka ratkaiseminen on vaikeutunut muuttuneiden inventaarioiden vuoksi. ”Tiedot maaperäpäästöjen huomattavasta kasvusta eivät olleet tavoitteen asettamisen aikaan tiedossa, mikä vaikeuttaa nyt merkittävästi kansallisen tavoitteen saavuttamista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan ilmastotavoitteiden saavuttamisen vaikeudesta. ”kansallista tavoitetta ei ole mahdollista enää saavuttaa”
Kuka saa äänen Elinkeinoelämän ja metsäalan järjestöt saavat runsaasti tilaa perustella tavoitteiden muuttamista, kun taas ilmastopaneelin kritiikki jää tekniseksi vastapainoksi. ”Sahateollisuuden mukaan Mainitussa 34 Mt:ssä kyse on valtavasta erosta varsinaisen tavoitteen ja tosiasiallisen tilanteen välillä.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi keskustelun siitä, pitäisikö Suomen virallisia ilmastotavoitteita muuttaa, koska niiden saavuttaminen näyttää vaikealta. Lukijalle välittyy kuva, jossa ilmastotavoitteet ja taloudelliset realiteetit ovat sovittamattomassa ristiriidassa, ja painopiste siirtyy ilmastotoimien riittävyydestä tavoitteiden asettamisen mielekkyyteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon ja kärkeen Sahateollisuuden vaatimuksen tavoitteiden uusimisesta, vaikka se on vain yksi näkökulma lausuntokierroksella. Tämä kehystys voi vahvistaa lukijan mielikuvaa siitä, että tavoitteista luopuminen on varteenotettava poliittinen vaihtoehto.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti laskelmiin ja päästötaseisiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen maankäyttösektorin päästöt ja nielut 2021-2025
  • Hiilineutraaliustavoitteen laskentaperusteet

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Luke
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Ranta muut analyysit →
politiikka talous Lulu Ranne Tino Aalto Ilmastopaneeli Metsäteollisuus ry MTK Elinkeinoelämän keskusliitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Tällä viikolla päättyi lausuntokierros kahdesta [...859 sanaa...] hiilineutraalien polttoaineiden verotasoa alentaa tuntuvasti.

Sisältö haettu
23.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella