Ruotsin hävittäjien tulo Suomeen
Suomi ja Ruotsi aloittavat yhteisen ilmavalvonnan, jossa Ruotsi lähettää hävittäjiä ja laivaston aluksia Suomeen. Aiheesta on käyty keskustelua sotilaallisen tuen luonteesta ja resurssien riittävyydestä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Antti Häkkänen: Suomi pyysi Ruotsilta sotilaallista apua – ”Venäjä on erittäin aktiivinen”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli normalisoi Ruotsin osallistumisen Suomen aluevalvontaan korostamalla yhteistyön luontevuutta ja resurssien optimointia. Vaikka ministeri torjuu puheet hätätilasta, rivien välistä välittyy viesti pitkäkestoisesta ja kuormittavasta turvallisuustilanteesta, joka vaatii poikkeuksellisia järjestelyjä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä vain hallituksen edustajia kuullaan. Tämä on kuitenkin tyypillistä uutisoinnille, jossa ministeri vahvistaa virallisen päätöksen.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi virallista puolustuspolitiikkaa. Vaikka lähteistys on kapea, se ei aja ideologista agendaa vaan välittää tietoa turvallisuusviranomaisten toimista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen näkemys yhteistyön välttämättömyydestä ja luontevuudesta.
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miten Ruotsin osallistuminen muuttaa aluevalvonnan johtosuhteita tai kansainvälisiä sopimuksia. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, onko kyseessä pysyvä muutos vai väliaikainen poikkeusjärjestely.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Ministerin varoitus Venäjän aktiivisuudesta ja syksyn varuillaan olosta.
Painotus resurssien optimoinnista ja yhteistyön käytännöllisyydestä.
Latautunut kieli
Ilmaisut kuten 'ruususen uneen ei kannata vaipua' luovat jännitettä.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee ministerin viestiä varautumisen tärkeydestä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Klikkihoukutus:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää ministerin sitaattia luomaan kiireen tuntua.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi tapahtuman ja ministerin arvion ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, raportoi viranomaislinjaa.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on viranomaistiedotus, ei kritiikkiä kohdistava juttu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen virallisen tiedon pohjalta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan ministerin sitaattien avulla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on viranomaistiedotus, ei kielteinen julkisuus.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen perustuu ministerin haastatteluun ja on tyypillistä päivittäistä uutisointia.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee hallituksen puolustuspolitiikkaa: Ruotsin apu esitetään luontevana ja hallittuna yhteistyön syventämisenä, mikä hälventää mahdollista huolta Suomen puolustusvoimien omasta suorituskyvystä.
Pelissä
Kansallinen suvereniteetti aluevalvonnassa vs. resurssien riittävyys pitkäkestoisessa kriisissä. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen yhteistyön hyötyjä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Ruotsin osallistuminen Suomen aluevalvontaan on yksiselitteisesti positiivinen ja luonteva askel. ”Ruotsin apu aluevalvonnassa on tähän luonteva askel.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Puolustusvoimien kuormituksen syyt häivytetään yleisellä tasolla, jättäen tarkemmat operatiiviset yksityiskohdat ministerin tulkinnan varaan. ”Tiedustelun ja useiden eri elementtien osalta.”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa lähes täysin puolustusministerin näkemykseen, muut äänet puuttuvat. ”puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Artikkeli normalisoi Ruotsin osallistumisen Suomen aluevalvontaan korostamalla yhteistyön luontevuutta ja resurssien optimointia. Vaikka ministeri torjuu puheet hätätilasta, rivien välistä välittyy viesti pitkäkestoisesta ja kuormittavasta turvallisuustilanteesta, joka vaatii poikkeuksellisia järjestelyjä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi Ruotsin avun tarve konkretisoidaan vasta nyt, vaikka ministeri viittaa kahdeksan kuukautta jatkuneeseen kuormitukseen; tämä voi viitata siihen, että turvallisuustilanne on arvioitu aiempaa kriittisemmäksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →