← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomesta Venäjän rajan läheltä löytyi ällistyttävä koko maapallon halkaiseva taso, jota ei pitänyt olla olemassa

Iltalehti Uutinen 19.9.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi tieteellisestä löydöstä, jossa maapallolta on löytynyt symmetriataso. Vaikka löydös on tekninen ja perustuu keskiarvoihin, artikkeli kehystää sen ällistyttäväksi ja epätriviaaliksi, mikä luo lukijalle vaikutelman suuresta luonnon mysteeristä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tutkijoiden ja tieteellisten julkaisujen kautta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali tiedeuutinen. Vinouma on vähäistä ja rajoittuu lähinnä ilmiön 'ällistyttävyyden' korostamiseen, mikä on tyypillistä tiedeviestinnälle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhdas tiedeuutinen ilman poliittista latausta tai ideologista kehystä. Se raportoi tutkimustuloksista ja esittää niistä eri tutkijoiden näkemyksiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijoiden näkemys ilmiön merkittävyydestä
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Dramatisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli vetoaa lukijan uteliaisuuteen esittelemällä 'ällistyttävän' ja 'hämmentävän' symmetriatason.

Liioittelu / korostus

Käytetään vahvoja sanoja kuten 'ällistyttävä' ja 'hämmentävä' kuvaamaan tilastollista havaintoa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee uutisen kiinnostavuuden lisäämistä tieteellisessä kontekstissa.

Kaikki tunnevetoamiset →

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin dramatisoitu.

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää 'ällistyttävä' ja 'ei pitänyt olla olemassa' -ilmaisuja luodakseen dramatiikkaa aiheesta, joka on luonteeltaan tekninen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka käyttääkin vahvoja adjektiiveja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele tahoa, jolla olisi oikeus vastineeseen; kyseessä on tieteellinen raportointi.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Nature) on mainittu.
  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on erotettu faktoista.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu ulkomaiseen tiedeuutiseen, mutta on kirjoitettu suomeksi ja täydennetty taustatiedoilla.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee tiedeyhteisöä ja ilmastotutkimuksen rahoittajia: löydös esitetään merkittävänä tieteellisenä läpimurtona, joka oikeuttaa jatkotutkimuksen ja ilmastonmuokkaushankkeiden mallintamisen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että symmetriatason löytyminen on itsessään merkittävä ja 'ällistyttävä' asia, vaikka se perustuu tilastollisiin keskiarvoihin. ”Symmetria toteutuu useissa eri parametreissa, mikä on tutkijoiden mielestä ällistyttävää.”
Kuka saa äänen Tutkijoiden ääni dominoi artikkelia; skeptiset näkökulmat on esitetty vain lyhyinä vastapainoina tutkijoiden omalle tulkinnalle. ”Asia ei kuitenkaan ole näin, korostaa Zhang.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli raportoi tieteellisestä löydöstä, jossa maapallolta on löytynyt symmetriataso. Vaikka löydös on tekninen ja perustuu keskiarvoihin, artikkeli kehystää sen ällistyttäväksi ja epätriviaaliksi, mikä luo lukijalle vaikutelman suuresta luonnon mysteeristä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko ilmiön 'ällistyttävyyttä' korostettu tarkoituksella, jotta uutinen olisi kiinnostavampi, vaikka tutkijat itsekin myöntävät sen perustuvan keskiarvoihin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja tilastollisiin keskiarvoihin, joiden tarkistaminen vaatisi alkuperäisen tutkimusartikkelin lukemista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Maan albedo
  • ilmastonmuutoksen mallintaminen

Suositellut lähteet

  • Nature
  • NASA
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen tiede laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuomas Kangasniemi muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Sää
  • Tähtitiede
  • Luonto
  • Ympäristö ja luonto
  • Planeetat ja kuu (Aurinkokunta)

Tiedot tästä analyysistä

Pituuspiiriparia 27 °E – 153 [...949 sanaa...] on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa._

Sisältö haettu
21.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella