Analyysi artikkelista: Timo R. Stewartin kolumni: Israel–Palestiina ei ole pätkän vertaa oikeisto–vasemmisto -kysymys
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev26
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna92
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii purkamaan Israel–Palestiina-kysymyksen kytkeytymistä suomalaiseen oikeisto–vasemmisto-asetelmaan. Kirjoittaja argumentoi, että kansainväliset periaatteet, kuten itsemääräämisoikeus, kuuluvat yleiseurooppalaiseen konsensukseen, eivätkä ole minkään tietyn aatesuunnan omaisuutta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kolumni on mielipideteksti, jossa kirjoittaja ottaa selkeän kannan. Se ei kuitenkaan ole vinoutunut samalla tavalla kuin uutisointi, sillä genren luonne sallii argumentoinnin. Kirjoittaja käyttää presidentin lausuntoja ja historiallisia esimerkkejä tukemaan kantaansa.
Kirjoittaja puolustaa perinteistä, sääntöpohjaista ulkopolitiikkaa, joka on ollut Suomen virallinen linja. Teksti ei asetu perinteiselle oikeisto–vasemmisto-akselille, vaan pikemminkin kritisoi kyseisen akselin käyttöä ulkopolitiikan arvioinnissa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ulkopolitiikan irrottaminen kotimaisesta identiteettipolitiikasta
- Kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen järjestyksen puolustaminen
Kritisoidut tahot
- Euroopan radikaali oikeisto
- Benjamin Netanjahu
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Israelin ja Palestiinan konfliktin monimutkaisuutta ei avata syvällisesti. — Lukija saa vain kirjoittajan valitseman kehyksen konfliktin luonteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja vetoaa järkeen ja historialliseen jatkumoon.
Kirjoittaja käyttää ironiaa kuvatessaan joukkueajattelun kätevyyttä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan tavoitetta korostaa järjenkäyttöä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin tekstin argumenttia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääväitteen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli pyrkii nimenomaan vähentämään polarisaatiota, vaikka mainitseekin radikaalin oikeiston.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen; se pikemminkin kritisoi populistisia piirteitä ulkopolitiikan arvioinnissa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetty kritiikki on yhteiskunnallista arviointia, eikä se synnytä oikeutta vastineeseen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Kolumni tarjoaa historiantutkijan näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun, mikä tuo syvyyttä aiheeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii purkamaan Israel–Palestiina-kysymyksen kytkeytymistä suomalaiseen oikeisto–vasemmisto-asetelmaan. Kirjoittaja argumentoi, että kansainväliset periaatteet, kuten itsemääräämisoikeus, kuuluvat yleiseurooppalaiseen konsensukseen, eivätkä ole minkään tietyn aatesuunnan omaisuutta. Lukijalle välittyy viesti, että ulkopolitiikan valjastaminen kotimaiseen nokitteluun on järjenkäytön ulkoistamista.
Kirjoittaja asemoi itsensä historiantutkijana, mikä antaa tekstille auktoriteettia. On mahdollista, että kolumnin ajoitus liittyy pyrkimykseen vaimentaa kotimaista polarisaatiota Lähi-idän tilanteen ympärillä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →