Analyysi artikkelista: HS-analyysi | Perussuomalaisten puheenjohtajakisassa ei ole kyse linjasta: Puolue on nyt populistisen sijaan pikemminkin radikaalioikeistolainen, sanoo tutkija
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa tutkijan äänen kautta tulkinnan perussuomalaisten ideologisesta muutoksesta, siirtäen painopisteen populismin käsitteestä radikaalioikeistolaiseen suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, että puolueen sisäinen linja on vakiintunut, mikä vähentää odotettavissa olevan muutoksen merkitystä verrattuna vuoden 2017 tapahtumiin.
Artikkeli tarjoaa tutkijan näkökulman puolueen ideologiseen kehitykseen, mutta jää suppeaksi johtuen rajatusta tekstistä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Analyysi nojaa vahvasti yhteen tutkijanäkökulmaan, mikä antaa jutulle tietyn tulkinnallisen painotuksen. Vaikka kyseessä on analyysi, se ei sisällä vastakkaisia näkemyksiä puolueen luonteesta.
Artikkeli analysoi poliittista ilmiötä ja puolueen ideologista muutosta tutkijan näkökulmasta. Se ei aja suoraan mitään poliittista agendaa, vaan pyrkii kuvaamaan puolueen muutosta, mikä on politiikan toimittajan työtä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten muutos radikaalioikeistolaiseksi puolueeksi
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Puolueen oma näkemys muutoksesta puuttuu. — Lukija saa vain ulkopuolisen tutkijan tulkinnan, eikä kuule, miten puolue itse määrittelee linjansa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli pyrkii analyyttiseen ja asialliseen otteeseen poliittisesta muutoksesta.
Termien kuten 'radikaalioikeistolainen' käyttö lataa tekstiä.
Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli nojaa enemmän asiantuntija-analyysiin kuin tunteisiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressin ja tekstin kuvaamaa tutkijan näkemystä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää analyysin ytimen, mutta käyttää provokatiivista termiä 'radikaalioikeistolainen'.
Termi 'radikaalioikeistolainen' on poliittisesti latautunut ja ohjaa lukijan tulkintaa puolueen luonteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Termi 'radikaalioikeistolainen' luo lievää vastakkainasettelua, mutta teksti on analyyttinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käsittelee populismia ilmiönä, mutta ei itse käytä populistista kieltä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puoluetta tai ehdokkaita ei ole kuultu tässä analyysissä; he olisivat voineet kommentoida, miten he itse näkevät puolueen ideologisen suunnan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide (tutkijan näkemys) on erotettu analyyttisestä kehyksestä.
- JO 7: Artikkeli viittaa tutkijan näkemykseen.
- JO 11: Tutkijan näkemys on selkeästi attribuoitu.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkainen näkökulma tai puolueen oma tulkinta muutoksesta puuttuu.
- JO 21: Puolueen edustajia ei ole kuultu tässä nimenomaisessa analyysissä.
6 Omaperäisyys
Analyysi on tavanomainen poliittinen katsaus, joka toistaa tutkijoiden yleisiä havaintoja puolueesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa tutkijan äänen kautta tulkinnan perussuomalaisten ideologisesta muutoksesta, siirtäen painopisteen populismin käsitteestä radikaalioikeistolaiseen suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, että puolueen sisäinen linja on vakiintunut, mikä vähentää odotettavissa olevan muutoksen merkitystä verrattuna vuoden 2017 tapahtumiin.
Herää kysymys, miksi analyysi keskittyy vahvasti puolueen ideologiseen uudelleenmäärittelyyn juuri ennen puheenjohtajavaalia; se voi olla pyrkimys tarjota lukijalle kontekstia, mutta se samalla ohjaa lukijaa näkemään ehdokkaat yhdenmukaisena jatkumona.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →