← Etusivu

Analyysi artikkelista: Presidentti Niinistö Eduskuntaan kohdistuneesta kyberhyökkäyksestä: "Tämä on vakava loukkaus suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä vastaan"

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 28.12.2020
Pisteet
76
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa virallista narratiivia hyökkäyksen vakavuudesta ja demokratian loukkauksesta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja ammattimaisesta tutkinnasta, vaikka eduskunnan sisäisestä tiedotuskriisistä nousee esiin ristiriitaisia näkemyksiä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaislähteisiin ja heidän määrittelemäänsä kehykseen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti. Vinouma on lievää ja ilmenee viranomaisnäkökulman korostamisena, mutta vastapuolen kritiikki on kuitenkin tuotu esiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten ja poliitikkojen välisestä kitkasta neutraalisti. Ideologista suuntaa ei ole, ja vahtikoira-asetelma on journalistisesti perusteltu.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma tapauksen vakavuudesta
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kyberhyökkäyksen tekninen luonne tai aiemmat vastaavat tapaukset puuttuvat. — Lukija ei saa käsitystä siitä, kuinka poikkeuksellinen isku on teknisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli demokratian ja yhteiskuntajärjestyksen tilasta.

Konflikti- tai kriisikehys

Eduskunnan sisäinen tiedotuskriisi luo jännitteen viranomaisten ja kansanedustajien välille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu haastateltavien omiin sitaatteihin, ei kirjoittajan omaan dramatisointiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun ydinviestiä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää presidentin suoraa sitaattia dramatisointiin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja raportoi presidentin lausunnon.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vähäistä jännitettä eduskunnan sisällä, ei polarisaatiota.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Eduskunnan virkamiehet (Savola, Hindsberg) on mainittu, mutta he eivät suoraan vastaa Niikon kritiikkiin tiedottamisesta.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (KRP, eduskunta) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Kansanedustajien kritiikki tiedottamisesta jää vaille suoraa vastausta virkamiehiltä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

STT:n perusraportointia, joka toistaa virallisia tiedotteita.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee viranomaisia ja valtion johtoa, sillä se keskittyy ensisijaisesti virallisten tahojen kommentteihin ja korostaa tapauksen vakavuutta ilman, että kyberhyökkäyksen teknistä luonnetta tai mahdollisia tietoturvapuutteita avataan.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. julkinen tiedonsaanti. Juttu käsittelee pääosin edellistä, viranomaisten näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyberhyökkäys on yksiselitteisesti ja ensisijaisesti hyökkäys demokratiaa vastaan, eikä kyseenalaista tätä kehystä. ”vakava loukkaus suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntajärjestystä vastaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Tietomurron tekijän toimijuus on täysin häivytetty tuntemattomuuden taakse, mikä korostaa poliisin tutkinnallista kontrollia. ”tekijä on tuntematon”
Kuka saa äänen Valtaosa äänestä on viranomaisilla (presidentti, puhemies, turvallisuusjohtaja, KRP), kun taas kansanedustajien kritiikki jää yksittäiseksi ääneksi. ”Mika Niikko kummasteli tviitissään, miksi valiokunnan jäsenten ja muiden kansanedustajien piti lukea asiasta lehdestä.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli vahvistaa virallista narratiivia hyökkäyksen vakavuudesta ja demokratian loukkauksesta. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja ammattimaisesta tutkinnasta, vaikka eduskunnan sisäisestä tiedotuskriisistä nousee esiin ristiriitaisia näkemyksiä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi eduskunnan sisäinen tiedotuskriisi (Niikon kritiikki) on jätetty jutun loppupuolelle ja kuitattu virkamiesvastauksilla, jotka eivät suoraan vastaa kritiikkiin – tämä voi viitata pyrkimykseen minimoida eduskunnan sisäinen epäluottamus.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset

Tiedot tästä analyysistä

KRP pitää tapausta Suomessa poikkeuksellisena [...382 sanaa...] vuoksi vakava ja uhreille valitettava."

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella