Analyysi artikkelista: Perussuomalaiset nosti Jussi Halla-ahon ulkoasiainvaliokunnan johtoon – Halla-aho aseviennistä Ukrainaan: "Keskustelua syytä käydä"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Jussi Halla-ahon nousun ulkoasiainvaliokunnan johtoon korostamalla hänen sitoutumistaan ulkopoliittiseen konsensukseen. Lukijalle välittyy kuva hallitusta vallanvaihdosta, jossa puolue onnistuu kääntämään huomion pois Niikon kohusta ja asettamaan tilalle uskottavamman hahmon, vaikka Halla-ahon omat asevientiä koskevat kannat poikkeavat Suomen virallisesta linjasta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti. Vinouma on lievä ja ilmenee lähinnä siinä, miten Halla-ahon 'maltillisuutta' korostetaan, jotta puolueen imago säilyisi vakaana.
Artikkeli raportoi tapahtumat neutraalisti. Vaikka se käsittelee poliittisesti latautunutta aihetta, se antaa tilaa Halla-ahon omille kommenteille ilman, että kirjoittaja ottaa kantaa tai käyttää latautunutta kieltä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Halla-ahon maltillisuus
- Perussuomalaisten kyky hallita tilannetta
Puolustetut tahot
- Jussi Halla-aho
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muiden eduskuntaryhmien näkemykset Halla-ahon valinnasta puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten valiokunnan muut jäsenet suhtautuvat uuteen puheenjohtajaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli pyrkii asialliseen ja käytännönläheiseen sävyyn.
Käytetään Niikon kohua taustana, joka luo jännitettä.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy lähinnä uutisen taustoittamiseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin Halla-ahon asevientikommentin, joka on jutun kiinnostavin osa.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaikka käsittelee poliittista aihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystä kirjoittajan äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mika Niikko on mainittu, mutta hänen näkemyksensä erostaan on referoitu vain Twitter-kohun kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (muiden puolueiden näkemykset valiokunnan vaihdoksesta puuttuvat).
6 Omaperäisyys
Perusuutinen, joka perustuu pitkälti tiedotustilaisuuteen ja Twitter-viesteihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Jussi Halla-ahon nousun ulkoasiainvaliokunnan johtoon korostamalla hänen sitoutumistaan ulkopoliittiseen konsensukseen. Lukijalle välittyy kuva hallitusta vallanvaihdosta, jossa puolue onnistuu kääntämään huomion pois Niikon kohusta ja asettamaan tilalle uskottavamman hahmon, vaikka Halla-ahon omat asevientiä koskevat kannat poikkeavat Suomen virallisesta linjasta.
Herää kysymys, onko artikkelin tehtävänä toimia perussuomalaisten viestinnän jatkeena, sillä se keskittyy vahvasti Halla-ahon 'maltillisuuden' korostamiseen heti kohun jälkeen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →