Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi suuren datakeskusinvestoinnin sähkömarkkinoille kohdistuvat vaikutukset keskittymällä ministerin vakuutteluihin sähkön riittävyydestä. Lukijalle välittyy kuva, että sähkön hinnan nousu on kuluttajan oma valinta, johon voi vaikuttaa kiinteähintaisella sopimuksella, samalla kun hallituksen valmistelemat tukitoimet esitetään varautumisena pahimpaan skenaarioon.
Artikkeli raportoi Googlen investoinnista ja ministerin kommenteista asiallisesti, mutta jättää kriittisen analyysin investoinnin vaikutuksista sähkön hintaan tekemättä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä vain hallituksen edustaja pääsee ääneen. Tämä tekee jutusta hallituksen viestintää tukevan.
Juttu on hallituksen edustajan näkökulmasta kirjoitettu, mutta se ei aja selkeää ideologista agendaa vaan raportoi investointiuutista. Tasapainon puute on enemmän journalistinen valinta kuin poliittinen kanta.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Artikkeli käsittelee sähkön hinnan nousuun liittyvää huolta.
Ministerin lausunnot pyrkivät luomaan luottamusta energian riittävyyteen.
Sähkön hinnan nousu esitetään mahdollisena konfliktina, joka ratkaistaan hallituksen toimilla.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan lukijoiden arjen taloudellisiin huoliin.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijaa, mutta vastaa siihen heti ingressissä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kriittistä ääntä tai sähkömarkkinoiden asiantuntijaa ei ole kuultu.
Artikkeli perustuu pitkälti ministerin haastatteluun ja tiedotustilaisuuden tietoihin.
Artikkeli normalisoi suuren datakeskusinvestoinnin sähkömarkkinoille kohdistuvat vaikutukset keskittymällä ministerin vakuutteluihin sähkön riittävyydestä. Lukijalle välittyy kuva, että sähkön hinnan nousu on kuluttajan oma valinta, johon voi vaikuttaa kiinteähintaisella sopimuksella, samalla kun hallituksen valmistelemat tukitoimet esitetään varautumisena pahimpaan skenaarioon.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella riippumatonta energiatalouden asiantuntijaa arvioimaan investoinnin todellisia vaikutuksia sähkön hintatasoon pitkällä aikavälillä; nyt juttu nojaa täysin hallituksen edustajan näkemykseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Artikkeli käsittelee sähkön hintaa ja kulutusta, jotka ovat tilastollisesti todennettavia asioita.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Google investoi 13 miljardia euroa Suomen datakeskusinfrastruktuuriin ja solmii pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia Fortumin kanssa, mikä herättää keskustelua sähkön riittävyydestä ja talousvaikutuksista.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.