← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ääriliikkeet | Kun Ilja Janitskin sairastui syöpään, hän pyysi apuun vainoamansa tutkijan

Helsingin Sanomat Reportaasi 4.10.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
78
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun vihapuheen ja inhimillisen kohtaamisen välille. Vaikka se tunnustaa Janitskinin roolin 'arkkiperkeleenä', se normalisoi anteeksiannon ja inhimillisen avun tarjoamisen, mikä haastaa lukijan pohtimaan vihollisuuden rajoja.

Reportaasi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Tommi Nieminen · 4.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia kahden ihmisen välisen kohtaamisen kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on inhimillisesti painottunut, mutta se tunnustaa Janitskinin rikollisen menneisyyden selkeästi. Vinouma on lievää ja liittyy enemmän valittuun inhimilliseen näkökulmaan kuin poliittiseen agendaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei aja selkeää poliittista suuntaa, vaan keskittyy inhimilliseen ja eettiseen dilemmaan. Se on vahtikoira-journalismin ja inhimillisen reportaasin välimaastossa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Inhimillinen anteeksianto
  • Tutkijan eettinen harkinta

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu maalittamisen seurauksista jää taustalle. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten yleistä maalittaminen on ja miten viranomaiset siihen reagoivat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Inhimillistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Janitskinin syöpäsairaus ja Creutzin eettinen pohdinta vetoavat lukijan myötätuntoon.

Yhteydenotto entiseltä vainoajalta on asetettu yllättäväksi ja hätkähdyttäväksi.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset Messenger-viesteistä ja puheluista luovat intiimin ja jännitteisen tunnelman.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäinen kohtaaminen toimii esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee ihmisten välisiä suhteita ja kuolemaa, ei pelkkää politiikkaa.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä täsmällisesti.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'Ääriliikkeet'-kategoriaa ja dramaattista vastakkainasettelua houkutellakseen lukijan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin ytimen ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli raportoi Janitskinin menneisyydestä neutraalisti, vaikka aihepiiri on polarisoiva.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ilja Janitskin on kuollut, joten hän ei voi vastata, mutta artikkeli käsittelee hänen pyyntöään kunnioittavasti.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on poikkeuksellinen ja tarjoaa uuden näkökulman tunnettuun tapaukseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli inhimillistää sekä tutkijan että kiistellyn julkisuuden henkilön, palvellen lukijaa, joka on kiinnostunut ääriliikkeiden ja maalittamisen inhimillisistä seurauksista.
Pelissä Maalittamisen uhrien oikeusturva vs. inhimillinen myötätunto. Juttu käsittelee jälkimmäistä, painottaen tutkijan moraalista valintaa auttaa vainoajaansa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Janitskinin rooli 'arkkiperkeleenä' on yleisesti tunnettu ja hyväksytty tosiasia. ”Janitskin oli leimattu perinteisessä mediassa varsinaiseksi Suomen arkkiperkeleeksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Janitskinin rikollinen toiminta kuvataan passiivisesti tai osana menneisyyttä, kun taas hänen inhimillinen hätänsä on aktiivinen toimijuus. ”Janitskinilla oli Creutzille henkilökohtaista asiaa”
Kuka saa äänen Tutkija Karin Creutz on jutun keskeinen ääni, jonka kautta tapahtumat suodatetaan. ”Creutz pohti Janitskinin pyyntöä noin vuorokauden.”
Tunnelma Suru / myötätunto

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun vihapuheen ja inhimillisen kohtaamisen välille. Vaikka se tunnustaa Janitskinin roolin 'arkkiperkeleenä', se normalisoi anteeksiannon ja inhimillisen avun tarjoamisen, mikä haastaa lukijan pohtimaan vihollisuuden rajoja.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa olevan osa laajempaa sarjaa, joka pyrkii inhimillistämään ääriliikkeiden ympärillä toimineita henkilöitä. Herää kysymys, onko tavoitteena luoda narratiivi, jossa sovinto on mahdollinen jopa äärimmäisen vihan jälkeen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kotimaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tommi Nieminen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Feature

Tiedot tästä analyysistä

Helsinkiläinen tutkija Karin Creutz sai [...192 sanaa...] seuraukset. Sitten hän vastasi Janitskinille.

Sisältö haettu
4.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella