← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kilpailukyky | Jyrki Katainen ja Antti Herlin kertovat uudesta pohjoismaisesta liittoumasta

Helsingin Sanomat Uutinen 12.5.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma – Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli nostaa esiin uuden pohjoismaisen suuryhtiöiden vaikuttajaryhmän, jonka tavoitteena on ajaa yritysten etuja keskeisillä strategisilla aloilla. Lukijalle välittyy kuva vaikutusvaltaisesta verkostosta, joka pyrkii suoraan vaikuttamaan Pohjoismaiden talous- ja teollisuuspolitiikkaan, vaikka liittouman tarkempia toimintatapoja tai mahdollisia ristiriitoja yleisen edun kanssa ei avata.

Uutinen kertoo uuden yritysvaikuttajaryhmän perustamisesta, mutta jää pintapuoliseksi sen tavoitteiden ja vaikutusvallan suhteen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee aihetta suuryhtiöiden ja niiden edustajien näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa äänen suuryhtiöiden edustajille ilman kriittistä vastapainoa tai analyysia liittouman poliittisista tavoitteista. Vaikka sävy on neutraali, valikoiva lähteiden käyttö ohjaa lukijaa hyväksymään liittouman tavoitteet.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi yrityselämän vaikuttamisesta asiallisesti. Vaikka se painottaa suuryhtiöiden näkökulmaa, se ei sisällä ideologista latausta tai kritiikkiä, vaan toimii uutisena uuden toimijan ilmaantumisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suuryhtiöiden näkökulma kilpailukyvyn edistämiseen

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kriittinen näkökulma suuryhtiöiden vaikuttamispyrkimyksiin puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten liittouman tavoitteet voivat olla ristiriidassa muiden yhteiskunnallisten intressien kanssa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja uutisluonteinen, eikä se käytä tunnevetoamisia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta hyödyntää tunnettuja nimiä kiinnostavuuden lisäämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee artikkelin aiheen.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kukaan liittouman ulkopuolinen taho ei pääse kommentoimaan uuden vaikuttajaryhmän perustamista.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen uuden yhdistyksen perustamisesta.
  • JO 7: Uutinen välittää tiedon uuden liittouman perustamisesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä liittouman tavoitteita ei haasteta kriittisesti.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen raportoi uuden yhdistyksen perustamisesta, mikä on uutta tietoa, mutta artikkeli on hyvin lyhyt.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee suuryhtiöiden etuja: Nordic Compass -liittouman tavoitteet esitetään kilpailukyvyn edistämisen kautta, mikä normalisoi suuryritysten vaikuttamistyön yhteiskunnallisena välttämättömyytenä.
Pelissä Suuryhtiöiden kilpailukyky vs. julkinen päätöksenteko. Juttu käsittelee vain edellistä, yritysten näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että suuryhtiöiden kilpailukyvyn parantaminen on suoraan Pohjoismaiden etu. ”vauhdittaa kilpailukykyä”
Kuka saa äänen Äänessä ovat liittouman perustajat, joiden näkemys liittouman tarpeellisuudesta saa hallitsevan aseman. ”Jyrki Katainen ja Antti Herlin kertovat HS Visiolle uudesta pohjoismaisesta suuryhtiöiden liitosta.”

Artikkeli nostaa esiin uuden pohjoismaisen suuryhtiöiden vaikuttajaryhmän, jonka tavoitteena on ajaa yritysten etuja keskeisillä strategisilla aloilla. Lukijalle välittyy kuva vaikutusvaltaisesta verkostosta, joka pyrkii suoraan vaikuttamaan Pohjoismaiden talous- ja teollisuuspolitiikkaan, vaikka liittouman tarkempia toimintatapoja tai mahdollisia ristiriitoja yleisen edun kanssa ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, millaisia konkreettisia poliittisia tavoitteita Nordic Compassilla on suhteessa EU-sääntelyyn tai kansalliseen lainsäädäntöön, sillä artikkeli keskittyy vain liittouman perustamiseen ja yleisiin teemoihin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juha-Pekka Raeste muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

Jyrki Katainen ja Antti Herlin [...65 sanaa...] Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään

Sisältö haettu
12.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella