Analyysi artikkelista: Ilmastonmuutos lisää paikalleen jämähtäneiden säätilojen riskiä Suomessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev39
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ilmastonmuutoksen jatkuvana, kaikkeen vaikuttavana taustatekijänä, joka ulottuu sääilmiöistä terveyteen ja geopolitiikkaan. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja laajenevasta riskistä, jota viranomaislähde vahvistaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiapohjainen, mutta se keskittyy yksipuolisesti ilmastonmuutoksen negatiivisiin riskeihin ilman laajempaa keskustelua sopeutumiskeinoista tai epävarmuustekijöistä.
Artikkeli raportoi viranomaistietoa ja tieteellisiä havaintoja. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli ei ota kantaa politiikkaan vaan keskittyy ilmiön kuvaamiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja niiden väistämättömyys.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmastonmuutoksen hillinnän tai sopeutumisen keinoja ei käsitellä. — Lukija saa kuvan passiivisesta kohtalosta ilman mahdollisuutta vaikuttaa tai varautua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli terveysriskeistä ja sään ääri-ilmiöistä.
Lämpenemisvauhdin korostaminen tupla- tai triplavauhdilla.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden esittämiin riskeihin, ei tarkoitukselliseen pelotteluun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'jämähtäneiden'.
Otsikko kuvaa ilmiötä asiallisesti ilman poliittista latausta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tieteellinen katsaus, ei kritiikkiä kohdistava juttu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Ilmatieteen laitos) on mainittu.
- JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattu ja siitä on kerrottu yleisölle.
Heikkoudet
- JO 9: Keskeistä tietoa (myrskyjen määrä) ei ollut alun perin tarkistettu riittävän hyvin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT:n uutisvirtaan ja Ilmatieteen laitoksen tiedotteeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ilmastonmuutoksen jatkuvana, kaikkeen vaikuttavana taustatekijänä, joka ulottuu sääilmiöistä terveyteen ja geopolitiikkaan. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja laajenevasta riskistä, jota viranomaislähde vahvistaa.
Artikkelin loppuun lisätty oikaisu viittaa siihen, että alkuperäinen teksti on ollut tulkinnanvarainen tai virheellinen myrskyjen osalta, mikä herättää kysymyksen siitä, onko uutisoinnissa pyritty dramatisoimaan ilmiöitä alkuperäisen raportin ulkopuolelta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu tilastollisiin väittämiin lämpenemisestä ja pelastustehtävien määristä, joiden tarkistaminen virallisista tilastoista on olennaista.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen keskilämpötilan nousu 1960-2024
- pelastustehtävien määrä sääilmiöiden vuoksi
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Ilmatieteen laitos
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →