← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi teki kiusallisen velkaennätyksen – Uusi raja rikki

Iltalehti Uutinen 30.9.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
27
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small30
  • TypeSafe Jev29

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää Tilastokeskuksen dataa luodakseen kuvan Suomen talouden poikkeuksellisesta ja huolestuttavasta velkaantumisesta. Vaikka juttu perustuu virallisiin lukuihin, valittu kehys korostaa velkaennätystä ja euroalueen keskiarvon ylittämistä, mikä ohjaa lukijaa näkemään tilanteen kriisinä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee valtiontalouden tilaa makrotaloudellisten mittareiden kautta.

27
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin faktapohjainen, mutta otsikon 'kiusallinen'-sana ja valittu kehys korostavat velkaantumisen negatiivisuutta. Kyseessä on lievä vinouma, joka ei kuitenkaan vääristä itse tilastotietoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi virallista tilastodataa ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka otsikko on latautunut, itse leipäteksti pysyy neutraalina ja antaa äänen asiantuntijalle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Velkaantumisen nopeus ja vertailu euroalueen keskiarvoon
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Velkaantumisen nopeus ja ennätystaso herättävät huolta talouden tilasta.

Latautunut kieli

Sana 'kiusallinen' otsikossa lataa uutisen negatiivisesti.

Tunnevetoaminen rajoittuu otsikkoon; itse teksti on asiallista raportointia.

Kaikki tunnevetoamiset →

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kuvaa velkaennätystä, mikä vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Otsikko käyttää latautunutta sanaa 'kiusallinen' herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kiusallinen' on arvottava ja ohjaa lukijan kokemaan tilanteen negatiivisena.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen pohjalta.
  • JO 10: Tilastokeskus on mainittu lähteenä.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'kiusallinen' ei saa täyttä katetta tekstin neutraalista asiantuntijatiedosta.
5 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan Tilastokeskuksen julkistukseen, eikä sisällä omaa analyysia.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee talouspoliittista keskustelua, jossa velkaantumisen nopeus ja vertailu euroalueen keskiarvoon nostetaan keskeiseksi huolenaiheeksi.
Pelissä Julkisen talouden kestävyys vs. velkavetoinen elvytys. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen velkaantumisen nopeaa kasvua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että velkasuhteen ylittäminen euroalueen keskiarvon on itsessään kiusallinen ja negatiivinen asia. ”Suomi teki kiusallisen velkaennätyksen”
Kuka saa äänen Asiantuntijaääni on Tilastokeskuksen yliaktuaari, joka tarjoaa teknistä dataa, mutta ei arvioi velkaantumisen syitä tai seurauksia. ”sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Hanna Björklund”
Tunnelma Huoli

Artikkeli käyttää Tilastokeskuksen dataa luodakseen kuvan Suomen talouden poikkeuksellisesta ja huolestuttavasta velkaantumisesta. Vaikka juttu perustuu virallisiin lukuihin, valittu kehys korostaa velkaennätystä ja euroalueen keskiarvon ylittämistä, mikä ohjaa lukijaa näkemään tilanteen kriisinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee otsikointiin sanan 'kiusallinen', joka on arvottava ja subjektiivinen, vaikka itse uutinen perustuu tekniseen tilastodataan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastollisiin mittareihin, joiden oikeellisuus on jutun ydin.

  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen
  • Euroalueen velkasuhteet

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Eurostat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Hanna Gråsten-Lahtinen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Makrotalous ja talouspolitiikka
  • Rahoitus
  • Hallituksen talouspolitiikka
  • Rahoituksen välitys pl. vakuutustoiminta
  • Pankkitoiminta

Tiedot tästä analyysistä

Suomen julkinen velka on nyt [...238 sanaa...] velka pieneni 0,1 miljardia euroa.

Sisältö haettu
5.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella