Analyysi artikkelista: Verenvuotokuumeisiin sairastuu 150000 ihmistä vuodessa Suomessa Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumetta
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli pyrkii informoimaan lukijaa virustaudeista, mutta otsikon väite 150 000 vuosittaisesta sairastuneesta Suomessa on poikkeuksellisen korkea ja herättää kysymyksen tiedon oikeellisuudesta tai mahdollisesta mittakaavavirheestä. Lukijalle välittyy huolestuttava kuva tautitilanteesta, vaikka varsinainen uutissisältö jää ingressin tasolle.
Artikkeli on hyvin lyhyt ja sen keskeinen tilastoväite vaikuttaa virheelliseltä tai epäselvältä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Pisteet heijastavat otsikon mahdollisesti virheellistä tilastotietoa, joka luo tarpeetonta huolta ilman kontekstia.
Artikkelilla ei ole poliittista kantaa; kyseessä on terveysuutinen.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Todistusaineisto Luvun 150 000 lähdettä ei mainita. — Lukija ei voi tarkistaa tiedon oikeellisuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Suuri sairastuneiden määrä herättää huolta.
Otsikon luku 150 000 vaikuttaa liioitellulta.
Tunnevetoaminen perustuu mahdollisesti virheelliseen tilastotietoon.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi toistavat saman luvun.
Otsikko käyttää poikkeuksellisen suurta lukua herättääkseen huomiota.
Otsikko on sävyltään asiallinen, vaikka luku on hämmentävä.
Ei vastakkainasettelua.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kohdetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kyseenalaistuu otsikon luvun vuoksi.
- JO 7: Otsikon tilastotieto vaikuttaa virheelliseltä.
6 Omaperäisyys
Tavanomainen terveysuutisointi, jonka laatu kärsii puuttuvasta tekstistä.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii informoimaan lukijaa virustaudeista, mutta otsikon väite 150 000 vuosittaisesta sairastuneesta Suomessa on poikkeuksellisen korkea ja herättää kysymyksen tiedon oikeellisuudesta tai mahdollisesta mittakaavavirheestä. Lukijalle välittyy huolestuttava kuva tautitilanteesta, vaikka varsinainen uutissisältö jää ingressin tasolle.
Herää kysymys, onko otsikon luku 150 000 kirjoitusvirhe tai väärinymmärrys, sillä se on suomalaisessa tautitilastokontekstissa epätodennäköisen suuri luku myyräkuumeelle. Koska leipäteksti puuttuu, artikkelin luotettavuutta on mahdotonta arvioida syvällisemmin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu täysin tilastolliseen väitteeseen sairastuneiden määrästä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- myyräkuumeen esiintyvyys Suomessa
Suositellut lähteet
- THL
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →