Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Asiantuntija: Putinin virhe kävi Venäjälle kalliiksi – ”Yksi modernin historian suurimmista”

Ilta-Sanomat Uutinen 12.10.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30
  • TypeSafe Jev51

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä epäonnistuneena ja vaarallisena toimijana, jonka tiedustelumenetelmät ovat muuttuneet diplomaattisesta peitetoiminnasta epämääräisempään somerekrytointiin. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka Venäjän uhka on todellinen, Suomessa ei ole syytä paniikkiin, sillä viranomaiset hallitsevat tilanteen.

Uutinen Ilta-Sanomat Seppo Varjus · 12.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin tiedusteluhistorian tutkijan Mikko Porvalin analyysin ympärille.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiantuntijahaastattelu, jossa on luonnollista keskittyä haastateltavan näkemyksiin. Vaikka näkökulma on yksipuolinen, se on genren mukainen. Tasapainoa tuo haastateltavan maltillinen viesti Suomen tilanteesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa asiantuntijan näkökulmasta. Vaikka se kritisoi Venäjän hallintoa, se tekee sen turvallisuuspoliittisena analyysinä, ei ideologisena kannanottona. Jutussa on pyritty neutraloimaan uhkakuvia haastateltavan maltillisilla kommenteilla.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän tiedustelun epäonnistuminen
  • Viranomaisten kyky hallita tilannetta

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi geopoliittinen konteksti Venäjän toimien taustalla jää vähäiseksi. — Lukija saa kuvan Venäjästä pelkästään 'tyrannin' ohjaamana toimijana ilman syvempää ymmärrystä valtion strategisista tavoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijan auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Venäjän tiedustelun toiminnasta ja mahdollisesta sabotaasista.

Realismi

Asiallinen ja analyyttinen ote tiedusteluhistoriaan ja nykytilaan.

Tunteellinen sitaatti

Haastateltavan käyttämät vahvat ilmaisut, kuten 'tiedustelufiasko', tehostavat sanomaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja lännen välinen tiedustelusota luo jatkuvan jännitteen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua asiantuntijahaastattelun kontekstissa. Se ei pyri manipuloimaan vaan selittämään monimutkaista turvallisuuspoliittista tilannetta.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 55/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää Porvalin arvion Venäjän tiedustelun epäonnistumisesta.

Klikkihoukutus: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista kieltä 'kalliiksi käymisestä' ja 'modernin historian suurimmista' fiaskoista houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'fiasko' ja viittaus Putinin virheeseen lataavat otsikkoa negatiivisesti Venäjää kohtaan.

Kärjistys: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna40
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli erottelee Venäjän ja lännen, mutta raportoi tämän asiantuntija-analyysinä ilman vihapuhetta.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia ei ole kuultu, mikä on tyypillistä tämänkaltaisessa turvallisuuspoliittisessa analyysissä.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet ja asiantuntija on nimetty selkeästi.
  • JO 15: Otsikko vastaa jutun asiantuntija-analyysin sisältöä.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen eli Venäjän edustajien näkemyksiä ei ole kuultu, vaikka kyseessä on vakava syytös.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu on tyypillinen uutismedian tapa nostaa tietokirjailijan teemoja esiin ajankohtaisessa kontekstissa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee viranomaisnäkökulmaa ja maanpuolustuksellista valppautta: se korostaa Venäjän tiedustelun uhkaa ja kehottaa samalla kansalaisia maltillisuuteen, mikä tukee viranomaisten työrauhaa.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. yhteiskunnallinen vakaus. Juttu käsittelee molempia painottaen viranomaisten hallittua otetta uhkakuvista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Venäjän hallinnon olevan luonnostaan autoritaarinen ja tiedustelupalvelun toimivan sen mukaisesti. ”Venäjän ja Neuvostoliiton erehdyksissä näkyy pitkä ketju totalitaarisen tai hyvin auktoritaarisen hallinnon piirteestä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän tiedustelutoiminnan vastuuhenkilöt häivytetään passiivilla tai yleistävillä ilmauksilla. ”Venäjän tiedustelu on menettänyt diplomaattiasemien suojan”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan Mikko Porvalin asiantuntemukseen, joka toimii jutun ainoana äänenä. ”Näin arvioi Mikko Porvali uudessa kirjassaan”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä epäonnistuneena ja vaarallisena toimijana, jonka tiedustelumenetelmät ovat muuttuneet diplomaattisesta peitetoiminnasta epämääräisempään somerekrytointiin. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka Venäjän uhka on todellinen, Suomessa ei ole syytä paniikkiin, sillä viranomaiset hallitsevat tilanteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin ensisijainen tarkoitus tiedonvälitys vai uuden tietokirjan markkinointi, sillä jutun rakenne seuraa tiiviisti kirjan teemoja ja sisältöä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Analyysi artikkelista: Ukrainan iskut | Katosivatko vihaa kylvävät Venäjän botit somesta? Asiantuntija epäilee

Laatu 86/100 · Vinouma 10/100 · Helsingin Sanomat · Pekka Mykkänen

Analyysi artikkelista: Ukrainan iskut hiljensivät Venäjän botit, väittävät Ville Niinistö ja Zelenskyi – asiantuntijat erimielisiä, onko tästä näyttöä

Laatu 88/100 · Vinouma 13/100 · Yle · Johanna Vehkoo
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Seppo Varjus muut analyysit →
politiikka työelämä Mikko Porvali Vladimir Putin Josif Stalin Venäjä Ukraina Suomi FSB GRU
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali arvioi [...854 sanaa...] toukokuussa.Kuva: Dmitry Astakhov / Reuters

Sisältö haettu
16.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella