Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Fingrid: Sähkö riittää talvella, jos kaksi ehtoa toteutuu

Ilta-Sanomat Uutinen 24.9.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi sähkön hinnan nousun keinona hallita kulutusta. Lukijalle välittyy kuva, että sähkön riittävyys on riippuvainen markkinamekanismeista ja tuonnista, ja että tulevaisuudessa sähkötehon riittävyys on uhattuna ilman uusia investointeja.

Uutinen Ilta-Sanomat Perttu Pitkänen · 24.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti kantaverkkoyhtiön asiantuntija-arvioon.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen, rajoittuen lähinnä markkinaehtoisen ratkaisun (hintamekanismi) korostamiseen ainoana keinona.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee teknistä ja taloudellista aihetta neutraalisti. Se ei aja selkeää poliittista ideologiaa, vaan raportoi Fingridin ja energiayhtiöiden arvioita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Markkinaehtoinen sähkönhallinta
  • Investointitarve uuteen kapasiteettiin
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sähkön hinnan nousun vaikutuksia pienituloisille kotitalouksille ei avata. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten 'kulutusjousto' vaikuttaa sosiaalisesti haavoittuviin ryhmiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli tulevaisuuden sähkötehon riittävyydestä.

Realismi

Asiallinen lähestymistapa sähköjärjestelmän toimintaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'uhkaa heiketä merkittävästi' käytetään korostamaan tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen luonteen vuoksi.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännite-elementin ehdoista.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin ydinsanoman.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan raportoi asiantuntija-arvioita.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Fingrid) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusuutinen, joka perustuu Fingridin tiedotteeseen tai lausuntoon.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Fingridin viestintä ja energiayhtiöiden varautumiskehotukset hyödyttävät sähkömarkkinoiden vakautta ja kuluttajien valmistautumista hintavaihteluun.
Pelissä Sähkön hinnan ennakoitavuus vs. sähkön riittävyys. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa markkinaehtoista ratkaisua (hinnan nousu ohjaa kulutusta).
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sähkön hinnan nousu on hyväksyttävä ja tehokas keino kulutuksen ohjaamiseen. ”sähkön hinnan nousu saa ihmiset vähentämään sähkön kulutusta”
Kuka saa äänen Fingridin asiantuntija saa äänen, kun taas kuluttajien näkökulma jää markkinoiden hintavaihtelun kohteeksi. ”Fingridin sähköjärjestelmäreservit-yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi toteaa”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi sähkön hinnan nousun keinona hallita kulutusta. Lukijalle välittyy kuva, että sähkön riittävyys on riippuvainen markkinamekanismeista ja tuonnista, ja että tulevaisuudessa sähkötehon riittävyys on uhattuna ilman uusia investointeja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin 2020-luvun lopun uhkakuvat juuri nyt; se voi palvella energiasektorin investointipaineiden korostamista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 88/100, 2 tilastoaihetta
88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu suoraan megawattimääriin ja kapasiteettilukuihin, joiden tarkistaminen Fingridin avoimesta datasta on mahdollista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna88
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen sähköntuotantokapasiteetti
  • sähkön kulutushuippu Suomessa

Suositellut lähteet

  • Fingrid
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Perttu Pitkänen muut analyysit →
talous työelämä Mikko Kuivaniemi Fingrid Helen Fortum Suomi Ruotsi Viro
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Talven kylmimpinä pakkaspäivinä sähkön hintojen [...271 sanaa...] esimerkiksi Suomeen suunniteltujen datakeskusten takia.

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella