Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Purra: Datakeskuksille suunnitellusta verotuesta luovutaan
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
–
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Hallitus viestii budjettiriihen nopeudesta ja päätösten perumisesta hallitusti. Rivien välistä välittyy pyrkimys korostaa hallituksen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä tilanteessa, jossa useita aiemmin suunniteltuja veromuutoksia joudutaan perumaan tai lykkäämään.
Uutinen välittää hallituksen tiedotustilaisuuden keskeiset viestit asiallisesti, mutta jättää kritiikin ja vaihtoehtoiset näkökulmat huomioimatta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä se nojaa vain hallituksen omiin perusteluihin. Tämä tekee jutusta hallituksen viestintää tukevan, vaikka se ei ole avoimen populistinen.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi hallituksen päätökset ja niiden perustelut neutraalisti. Vaikka lähteistys on hallituskeskeinen, kyseessä on tavanomainen uutisointi budjettiriihen tuloksista ilman ideologista latausta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen näkemys päätösten perusteluista ja toimintakyvystä
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Päätösten kritiikki tai vaihtoehtoiset näkökulmat puuttuvat. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi verotukia tai uudistuksia alun perin suunniteltiin tai mitä niiden peruminen tarkoittaa käytännössä.
- Tausta Taustatiedot peruttujen uudistusten merkityksestä puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida päätösten todellista yhteiskunnallista vaikutusta ilman kontekstia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli on tyyliltään asiallinen ja neutraali uutisraportti ilman tunteisiin vetoavia tekniikoita.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
Klikkihoukutus:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on informatiivinen ja neutraali tiivistelmä yhdestä päätöksestä.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on neutraali raportti ilman vastakkainasettelua.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystä; hallituksen toimintakyvyn korostaminen on tavanomaista poliittista viestintää.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia tahoja (esim. datakeskukset tai ympäristöjärjestöt jäteveron osalta) ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen hallituksen päätöksistä.
- JO 11: Tosiasiat ja hallituksen perustelut on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkelissa ei ole vastapuolen tai asiantuntijan kommentteja hallituksen päätöksistä.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on perusluonteinen STT:n uutinen, joka toistaa tiedotustilaisuuden viestit.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Hallituksen viestintää: päätökset esitetään toimintakyvyn ja harkinnan osoituksina, jolloin perumiset näyttäytyvät vastuullisina ja harkittuina ratkaisuina.
Pelissä
Valtiontalouden tasapainottaminen vs. yritysten ja kiinteistönomistajien toimintaedellytykset. Juttu käsittelee pääosin hallituksen päätöksentekoprosessia ja sen perusteluja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa hallituksen toimintakyvyn olevan kiistaton mittari budjettiriihen onnistumiselle. ”Budjettineuvottelujen saaminen päätökseen päivässä kertoo Orpon mielestä hallituksen toimintakyvystä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätösten perumisen syyt esitetään hallituksen tekeminä harkittuina ratkaisuina ilman ulkoista painetta. ”Päätöstä perustellaan sillä, että pääosalle veron piiriin ehdotetuista... ei voitu osoittaa riittävästi käyttökohteita.”
Kuka saa äänen
Hallituksen edustajat saavat määritellä tapahtumien kulun ja onnistumisen, muiden osapuolten ääni puuttuu. ”Purra puhui budjettiriihineuvottelujen päätteeksi tiedotustilaisuudessa Säätytalossa.”
Hallitus viestii budjettiriihen nopeudesta ja päätösten perumisesta hallitusti. Rivien välistä välittyy pyrkimys korostaa hallituksen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä tilanteessa, jossa useita aiemmin suunniteltuja veromuutoksia joudutaan perumaan tai lykkäämään.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →