Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tänään päättämään loppukautensa suurista linjoista kehysriiheen.

Yle Uutinen 21.4.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
35
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraadin arvio ei ole vielä valmis.

Artikkeli normalisoi THL:n ja Veronmaksajain keskusliiton asiantuntijoiden näkemykset hallituksen politiikan vaikutuksista. Lukijalle välittyy selkeä kahtiajako: sosiaaliturvan varassa elävät pienituloiset kantavat leikkausten taakan, kun taas työlliset ja eläkeläiset ovat säästyneet suurimmilta iskuilta.

Uutinen Yle · 21.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu asiantuntijoiden (THL, Veronmaksajat) tekemien laskelmien ja analyysien varaan.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu asiantuntijatietoon, mutta se painottaa hallituksen politiikan negatiivisia tulonjakovaikutuksia. Koska hallituksen edustajia ei kuulla, kokonaiskuva jää yksipuoliseksi, vaikka sävy on neutraali.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli välittää lukijalle kuvan hallituksen politiikasta, joka on sosiaalisesti epätasa-arvoista. Koska kritiikki perustuu asiantuntijoiden laskelmiin, se ei ole avoimen poliittista, mutta lukijan ajatus taipuu hallituksen politiikan kyseenalaistamiseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sosiaaliturvan leikkausten negatiiviset vaikutukset pienituloisille.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen edustajan näkökulma tai perustelut leikkauksille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus on päätynyt kyseisiin ratkaisuihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli pienituloisten toimeentulosta.

Realismi

Asiallinen analyysi taloudellisista vaikutuksista.

Tunteellinen sitaatti

Asiantuntijoiden sitaatit korostavat leikkausten kohdistumista heikoimmassa asemassa oleviin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden esittämiin faktoihin, ei kielelliseen manipulointiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun aiheen asiallisesti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli ei ole polarisoiva, mutta se luo selkeän vastakkainasettelun hallituksen ja pienituloisten välille.

Populismi: 25/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaikka se käsittelee kansa-eliitti-akselia epäsuorasti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta ei ole kuultu, vaikka artikkelissa kritisoidaan sen tekemiä päätöksiä.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysit on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli nojaa vahvasti ulkopuolisiin asiantuntijalähteisiin.
  • JO 11: Faktat ja asiantuntijoiden tulkinnat on erotettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu kritiikin kohteena.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevaa hallitusta ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa olemassa olevaa asiantuntijatietoa yhteen, mutta ei tarjoa uutta tutkimusta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää hallituksen politiikan jakautumista eri tuloryhmien välillä. Kehystys korostaa sosiaaliturvan leikkausten kohdistumista pienituloisimpiin, mikä tekee hallituksen talouspolitiikasta helposti hahmotettavaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen politiikan onnistumista tai epäonnistumista tulee arvioida nimenomaan tulonjakovaikutusten kautta. ”Koostimme tiedot siitä, miten hallituksen tähän mennessä tekemät päätökset ovat erilaisiin ryhmiin osuneet.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen toimijuus on selkeä, mutta päätösten seuraukset esitetään passiivisesti tai asiantuntijoiden laskelmien kautta, mikä etäännyttää poliittisen vastuun. ”Sosiaalietuuksiin keskittyneet leikkaukset tarkoittavat sitä, että sopeutukset ovat osuneet etupäässä pienimpiä palkkatuloja ja tulonsiirtoja saaviin.”
Kuka saa äänen Asiantuntijat (THL, Veronmaksajat) saavat äänen, kun taas hallituksen edustajia ei kuulla vastaamassa kritiikkiin. ”sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava tutkija Jussi Tervola.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi THL:n ja Veronmaksajain keskusliiton asiantuntijoiden näkemykset hallituksen politiikan vaikutuksista. Lukijalle välittyy selkeä kahtiajako: sosiaaliturvan varassa elävät pienituloiset kantavat leikkausten taakan, kun taas työlliset ja eläkeläiset ovat säästyneet suurimmilta iskuilta. Vaikka veronkevennyksiä käsitellään, niiden painoarvo suhteessa leikkauksiin jää lukijalle toissijaiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hallituksen omaa perustelua talouskasvun tavoittelusta ei avata syvemmin tai miksi hallituksen edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan THL:n laskelmiin, vaikka kyseessä on hallituksen loppukauden linjauksia käsittelevä juttu.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu lähes kokonaan THL:n ja Veronmaksajain keskusliiton laskelmiin, joten tilastollinen ristiintarkistus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sosiaaliturvan leikkausten tulonjakovaikutukset
  • veronkevennysten kohdentuminen

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva →
politiikka talous Petteri Orpo Jussi Tervola Mikael Kirkko-Jaakkola THL Veronmaksajain keskusliitto

Tiedot tästä analyysistä

Suuria päätöksiä ei ole enää [...671 sanaa...] eläketulovähennyksen pienennys ja tuloveroasteikon muutokset.

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella