← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pahoinpitelyjä, laittomia uhkauksia, ahdistelua – Itä-Suomessa viime vuonna satoja kouluihin liittyviä rikosilmoituksia

Yle Uutinen 24.7.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli siirtää vastuuta koulukiusaamisesta ja väkivallasta pois poliisilta korostamalla, että rikosilmoitus ei ole automaattinen ratkaisu. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliisi on pikemminkin neuvonantaja kuin ensisijainen toimija, ja ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä, jota poliisi ei voi yksin tarjota.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu vahvasti poliisin näkökulmasta, ja rikoskomisarion asiantuntemus ohjaa koko jutun kehystystä.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että se antaa poliisin näkökulmalle hallitsevan aseman kiusaamisilmiön tulkinnassa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja yhteiskunnallista ongelmaa ilman ideologista kehystä. Se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita ja antaa asiantuntijalle tilaa selittää prosessien haasteita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin näkökulma resurssien ja prosessien haasteista
  • Moniammatillisen yhteistyön välttämättömyys
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kiusaamisen juurisyitä tai koulujen nykyisiä resursseja ei käsitellä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kiusaaminen on muuttunut tai miksi koulut eivät aina pysty puuttumaan siihen ilman poliisia.
  • Todistusaineisto Tilastoja kiusaamisen kehityksestä pidemmällä aikavälillä ei esitetä. — Ilman vertailukohtaa on vaikea arvioida, onko tilanne oikeasti pahentunut vai onko ilmoituskynnys vain madaltunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli kiusaamisen raaistumisesta ja sen vaikutuksista nuoriin.

Poliisin asiallinen kuvaus siitä, ettei rikosilmoitus ole taikakeino.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Viittaukset yksittäisiin perheisiin ja tapauksiin tuovat inhimillistä painoarvoa tilastoille.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi. Se ei ole manipuloivaa, vaan tukee asiantuntijan viestiä kiusaamisen vakavuudesta.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee Itä-Suomen poliisin tilastoja ja kiusaamisen haasteita.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko listaa ilmiöitä, mutta on asiallinen ja vastaa jutun sisältöä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja neutraali kuvaus tilanteesta.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-retoriikkaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä; artikkeli pysyy asiallisessa viranomaisnäkökulmassa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, vaan se käsittelee ilmiötä viranomaisnäkökulmasta.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen poliisin tilastojen ja haastattelun kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan; poliisin näkemykset on selkeästi attribuoitu.

Heikkoudet

  • JO 14: Raportointi on rajallista, sillä kiusaamisen syitä ja laajempaa yhteiskunnallista kontekstia ei avata riittävästi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja toistuva, mutta artikkeli tuo siihen poliisin tuoreen näkökulman Koulu25-hankkeen kautta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliisia ja viranomaisia: ongelma esitetään monimutkaisena ja resurssihaasteena, jossa poliisin rooli on vain yksi osa laajempaa ratkaisua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin läsnäolo kouluissa on itsestäänselvä ja toivottu ratkaisu kiusaamisongelmaan. ”Sen tavoitteena on lisätä poliisin läsnäoloa kouluissa ja tavoittaa koululaiset.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Väkivallan kasvun syyt jäävät epämääräisiksi, ja vastuu kiusaamisen ratkaisemisesta hajautetaan kouluille ja lastensuojelulle. ”Jos koulu tekee lastensuojeluilmoituksen, ryhtyy omiin toimenpiteisiin ja ohjaa osapuolet sovitteluun, tapaus voi olla ratkaistu”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan poliisin edustajan asiantuntemukseen. ”Väistön mukaan kiusaamista ei aina tunnisteta”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli siirtää vastuuta koulukiusaamisesta ja väkivallasta pois poliisilta korostamalla, että rikosilmoitus ei ole automaattinen ratkaisu. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliisi on pikemminkin neuvonantaja kuin ensisijainen toimija, ja ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä, jota poliisi ei voi yksin tarjota.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin yksittäisiä perheitä ja paikkakuntia (Kotka, Kärkölä, Vaasa) ilman, että niiden yhteyttä Itä-Suomen poliisilaitoksen tilastoihin avataan — tämä voi luoda lukijalle vaikutelman laajemmasta valtakunnallisesta kriisistä, vaikka artikkeli keskittyy alueelliseen poliisitoimintaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 70/100, 2 tilastoaihetta
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää väkivaltarikollisuuden kasvaneen ja viittaa THL:n tilastoihin, joten virallinen data on keskeistä väitteiden tarkistamiseksi.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • alaikäisten väkivaltarikollisuus 2020-2025
  • koulukiusaamisen kehitys Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kotimaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Milla Asikainen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • nuoret
  • koulukiusaaminen
  • kouluväkivalta
  • rikokset
  • poliisi
  • Itä-Suomi
  • kotimaa
  • Etelä-Savo

Tiedot tästä analyysistä

Rikoskomisario Minna Väistön mukaan koulukiusaamiseen [...474 sanaa...] auttaa ja tilanteita selvitetään tasapuolisesti.

Sisältö haettu
29.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella