Analyysi artikkelista: Työajan lyhentäminen oli suosittua 1990-luvulla – nyt työvoimapulan aikana hankalampaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini92
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi työajan lyhentämisen osana modernia työnantajakuvaa, mutta samalla se asettaa kokeilun taloudelliset realiteetit ja työvoimapulan vastapainoksi hyvinvointihyödyille. Lukijalle välittyy kuva, että työajan lyhentäminen on houkutteleva mutta liiketaloudellisesti haastava kokeilu, jonka onnistuminen riippuu yrityksen kyvystä säilyttää tuottavuus.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on tasapainoinen ja raportoiva. Se tuo esiin sekä työntekijöiden myönteiset kokemukset että yrityksen taloudelliset haasteet.
Artikkeli käsittelee aihetta työelämän kehittämisen näkökulmasta ilman ideologista latausta. Se antaa tilaa sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Työaikakokeilun hyödyt työnantajamielikuvalle
- Taloudelliset haasteet tuntilaskutettavassa työssä
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli painottaa taloudellisia realiteetteja ja kokeilun pitkäaikaisvaikutusten arviointia.
Artikkeli välttää tunnevetoamista ja keskittyy asialliseen raportointiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman.
Otsikko on neutraali ja toteava.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli on neutraali ja asiapohjainen.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
3 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä työnantaja että työntekijä ovat haastateltuina.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi työajan lyhentämisen osana modernia työnantajakuvaa, mutta samalla se asettaa kokeilun taloudelliset realiteetit ja työvoimapulan vastapainoksi hyvinvointihyödyille. Lukijalle välittyy kuva, että työajan lyhentäminen on houkutteleva mutta liiketaloudellisesti haastava kokeilu, jonka onnistuminen riippuu yrityksen kyvystä säilyttää tuottavuus.
Herää kysymys, onko yrityksen mainitsema 'työpuhelimen päällä pitäminen vapaalla' ristiriidassa kokeilun hyvinvointitavoitteiden kanssa, vaikka artikkeli esittää sen sitoutumisen merkkinä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →