Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hallitus esittää: Siviilipalveluksen käyneet voidaan jatkossa määrätä entistä laajemmin viranomaistehtäviin

Yle Uutinen 24.9.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna60
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittelee hallituksen lakiesityksen siviilipalvelusvelvollisten roolin laajentamisesta poikkeusoloissa. Lukijalle välittyy kuva, että siviilipalvelus on muuttumassa passiivisesta vaihtoehdosta aktiiviseksi osaksi valtion valmiusjärjestelmää.

Uutinen Yle Ida Erämaa · 24.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee lakimuutosta hallituksen ja työministeriön näkökulmasta.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä se nojaa vain työministerin lausuntoihin. Tämä luo hallituksen esitystä tukevan kehyksen ilman vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen esitystä viranomaistiedon varassa ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, se noudattaa uutisoinnin perusrakennetta hallituksen esityksistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen näkökulma lakimuutoksen välttämättömyydestä

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Siviilipalvelusvelvollisten tai järjestöjen näkökulma muutoksiin puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten muutos vaikuttaa palvelusvelvollisten arkeen tai oikeusturvaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Viittaukset maailmanaikaan ja turvallisuuteen luovat huolen ilmapiiriä.

Konflikti- tai kriisikehys

Viittaukset Ukrainan sotaan ja poikkeusoloihin oikeuttavat lakimuutokset.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy turvallisuuspoliittiseen kontekstiin, jota käytetään perusteluna lakimuutokselle.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää lakiesityksen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa hallituksen esitystä neutraalisti.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Siviilipalvelusvelvollisia tai heidän etujärjestöjään ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen hallituksen esityksestä.
  • JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen lakimuutoksen lähdekritiikki puuttuu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on merkittävä muutos siviilipalvelusvelvollisten oikeuksiin.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu ministeriön tiedotustilaisuuteen ja on tyypillinen uutisraportti hallituksen esityksestä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallitusta ja viranomaisia, sillä se esittää lakimuutoksen välttämättömänä osana kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta, mikä normalisoi siviilipalvelusvelvollisten laajemman käytön viranomaistehtävissä.
Pelissä Yksilön vapaus valita palvelusmuoto vs. valtion tarve turvata huoltovarmuus poikkeusoloissa. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, hallituksen näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että siviilipalveluksen kytkeminen tiiviimmin varautumiseen on itsestäänselvä ja toivottu kehityssuunta. ”Tässä maailmanajassa on tärkeää, että myös siviilipalveluksen suorittaneille on mahdollista päästä jälleenkouluttamaan osaamistaan ja kykyjään”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijän vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan lakimuutoksen tarpeellisuudesta. ”lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi”
Kuka saa äänen Työministeri Marttinen on jutun ainoa ääni, joka perustelee lakimuutosta. ”Marttisen mukaan hallituksen esitys siirretään eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli esittelee hallituksen lakiesityksen siviilipalvelusvelvollisten roolin laajentamisesta poikkeusoloissa. Lukijalle välittyy kuva, että siviilipalvelus on muuttumassa passiivisesta vaihtoehdosta aktiiviseksi osaksi valtion valmiusjärjestelmää. Vaikka muutokset ovat merkittäviä, artikkeli keskittyy hallituksen esittämiin perusteluihin ilman kriittistä tarkastelua siitä, miten tämä vaikuttaa yksilön velvollisuuksiin tai vapaaehtoisuuteen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään siviilipalvelusjärjestelmän asiantuntijaa tai siviilipalvelusvelvollisten edustajaa, vaikka kyseessä on merkittävä muutos palvelusvelvollisuuden luonteessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ida Erämaa muut analyysit →
politiikka työelämä Matias Marttinen Antti Häkkänen Yle
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • maanpuolustus
  • siviilipalvelus
  • politiikka
  • Matias Marttinen
  • viranomaiset
  • asevelvollisuus

Tiedot tästä analyysistä

Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan [...336 sanaa...] täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta.

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella