Suomen dieselin hinnan nousu
Suomessa on Euroopan unionin kallein diesel, mikä on herättänyt keskustelua hallituksen ja opposition välillä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Orpo: Hallitus etsii ratkaisua polttoaineen hintaan – ”Kipuraja on ylitetty”
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli normalisoi korkean polttoaineen hinnan ja asettaa hallituksen rooliksi ratkaisujen etsijän, vaikka samalla viestitään, ettei nopeaa helpotusta ole luvassa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on vastuullinen toimija, joka joutuu tasapainoilemaan talouskehysten ja kansalaisten kipurajojen välillä.
Artikkeli raportoi pääministerin kommenteista polttoaineen hinnasta, mutta jää hallituksen viestinnän toistamiseksi ilman kriittistä tarkastelua.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteeltaan hallituskeskeinen, sillä se antaa äänen vain pääministerille. Vaikka sävy on asiallinen, lähteiden yksipuolisuus ja hallituksen viestinnän toistaminen nostavat vinoumapisteitä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi hallituksen toimista vahtikoira-hengessä, mutta ilman kriittistä vastapuolta. Se ei aja selkeää ideologista suuntaa, vaan keskittyy hallituksen sisäiseen pohdintaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen näkökulma taloudelliseen vastuuseen
- Pääministerin pyrkimys ratkaisukeskeisyyteen
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Opposition tai talousasiantuntijoiden näkökulma hallituksen keinojen vaikuttavuuteen puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, ovatko hallituksen suunnittelemat keinot todellisuudessa tehokkaita.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli polttoaineen hinnasta ja kansalaisten kipurajasta.
Pääministerin korostama taloudellinen realismi ja kehysten noudattaminen.
Latautunut kieli
Kipuraja-termin käyttö korostaa tilanteen vakavuutta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan kansalaisten kokemaan hintapaineeseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausta tunteen korostamiseen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen ydintä.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; pääministeri puhuu hallituksen toimista.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Oppositiota tai muita kriittisiä ääniä ei ole kuultu, vaikka aihe on poliittisesti kiistanalainen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen pääministerin kommenteista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; artikkelissa ei ole oppositiota tai asiantuntijaa kommentoimassa hallituksen toimia.
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; hallituksen viestintää ei haasteta.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli on perusraportointia pääministerin haastattelusta ilman syvempää analyysia tai uutta tietoa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Hallitusta ja pääministeriä, sillä se antaa kuvan toimintakykyisestä hallinnosta, joka ymmärtää kansalaisten taloudellisen ahdingon.
Pelissä
Polttoaineen hinnan kohtuullisuus vs. valtiontalouden tasapaino. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa hallituksen taloudellisia reunaehtoja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että hallituksen on mahdollista vaikuttaa polttoaineen hintaan, vaikka samalla viitataan rajoitteisiin. ”hallitus etsii parhaillaan ratkaisua, jolla etenkin bensiinin pumppuhintaa voitaisiin alentaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksenteon vastuu häivytetään passiiviin, kun puhutaan keinojen arvioinnista. ”Me otamme kaikki erilaiset keinot pöydälle.”
Kuka saa äänen
Pääministeri Orpo on ainoa ääni jutussa, mikä tekee siitä yksipuolisen hallituksen näkökulman välittäjän. ”Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo hallituksen etsivän parhaillaan ratkaisua”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Artikkeli normalisoi korkean polttoaineen hinnan ja asettaa hallituksen rooliksi ratkaisujen etsijän, vaikka samalla viestitään, ettei nopeaa helpotusta ole luvassa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on vastuullinen toimija, joka joutuu tasapainoilemaan talouskehysten ja kansalaisten kipurajojen välillä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu yhtään oppositiopoliitikkoa tai talousasiantuntijaa arvioimaan hallituksen keinojen vaikuttavuutta; tämä jättää jutun hallituksen viestinnän varaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →