← Etusivu

Analyysi artikkelista: WMO: Maailman makean veden varastot hupenevat uhkaavasti – Itä-Suomessakin kuivuuden merkkejä

Yle Uutinen 17.9.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small15
  • TypeSafe Jev22

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsitystä globaalista vesikriisistä ja kytkee paikallisen ilmiön, kuten Saimaan matalan veden, osaksi laajempaa, huolestuttavaa maailmanlaajuista trendiä. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ympäristömuutoksesta, jossa luonnonvarojen hupeneminen on väistämätön ja kiihtyvä prosessi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli katsoo aihetta tieteellisen asiantuntijajärjestön raportin kautta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäistä ja rajoittuu ympäristöaiheille tyypilliseen huolestuneeseen kehystykseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tieteellisiä havaintoja ilman poliittista agendaa. Se ei ota kantaa poliittisiin ratkaisuihin, vaan keskittyy ilmiön kuvaamiseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen aiheuttama vesikriisi
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Veden kulutuksen ja maankäytön vaikutusta vesivaroihin ei mainita. — Lukija saa kuvan, että ilmiö on vain luonnollinen, vaikka ihmisen toiminta on merkittävä tekijä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli korostaa vesivarojen hupenemista ja sen aiheuttamaa uhkaa.

Liioittelu / korostus

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'uhkaavasti' ja 'vaarassa'.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportin sisältöön.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää jutun ytimen oikein.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee tutkimuksen päähavainnon.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on raportoiva eikä käsittele kiistanalaista aihetta, joka vaatisi vastineita.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (WMO) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu kansainväliseen uutisvirtaan ja WMO:n raporttiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ilmastotutkimusta ja kansainvälisiä ympäristöjärjestöjä, jotka pyrkivät nostamaan vesivarojen hupenemisen globaaliksi prioriteetiksi.
Pelissä Luonnonvarojen kestävä käyttö vs. ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt. Juttu käsittelee ensisijaisesti jälkimmäistä ja sen vaikutuksia vesivaroihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vesivarojen muutokset ovat suoraan kytkettävissä ilmastonmuutokseen ja sääilmiöihin ilman, että muita mahdollisia tekijöitä (kuten maankäyttöä tai veden käyttöä) pohditaan. ”El Niño -sääilmiö muuttaa sääolot yhä epäsäännöllisemmiksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ihmisen toimijuus vesivarojen kuluttajana häivytetään, vaikka se on keskeinen tekijä. ”Ihmiset ovat voineet tukeutua niistä saataviin vesivaroihin, mutta nyt molemmat ovat nopeasti hupenemassa.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan WMO:n ja akateemisten tutkimusten auktoriteettiin. ”WMO on erityisen huolissaan maan makean veden varannoista”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi käsitystä globaalista vesikriisistä ja kytkee paikallisen ilmiön, kuten Saimaan matalan veden, osaksi laajempaa, huolestuttavaa maailmanlaajuista trendiä. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ympäristömuutoksesta, jossa luonnonvarojen hupeneminen on väistämätön ja kiihtyvä prosessi.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on tyypillinen esimerkki ympäristöuutisoinnista, jossa paikallinen havainto (Saimaa) tuodaan mukaan lukijan kiinnostuksen herättämiseksi, vaikka se on vain pieni osa globaalia ilmiötä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastollisiin havaintoihin vesivarojen muutoksista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • pohjaveden taso Suomessa
  • globaalit sademäärät 2025

Suositellut lähteet

  • SYKE
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen ympäristö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Yrjö Kokkonen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • luonto
  • vesivarat
  • ulkomaat
  • pohjavesi
  • sää
  • vesistöt
  • jäätiköt
  • ilmasto

Tiedot tästä analyysistä

Sateet jakautuvat maapallolla yhä epätasaisemmin [...250 sanaa...] ”makean veden varannot” muotoon ”pohjavesivarannot”._

Sisältö haettu
5.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella