← Etusivu

Analyysi artikkelista: Synkkä tieto Suomen ilmastosta

Ilta-Sanomat Uutinen 6.10.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small65
  • TypeSafe Jev40

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää ilmastonmuutoksen etenevänä ja väistämättömänä uhkana, johon sopeutuminen on rajallista. Lukijalle välittyy viesti, että nykyiset toimet ovat riittämättömiä ja että tilanne vaatii nopeita, globaaleja muutoksia.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti ilmastopaneelin ja asiantuntijoiden lausuntoihin.

38
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen uutinen, mutta se kehystää ilmastonmuutoksen yksipuolisesti uhkana ilman vastanäkökulmia. Tämä on tyypillistä aihepiirin uutisoinnille, mutta tekee siitä painottuneen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi asiantuntijoiden näkemyksiä ilman selkeää poliittista agendaa. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli pysyy asiallisena raportointina.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen kiireellisyys
  • Päästövähennysten välttämättömyys
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma tai ilmastopolitiikan kustannus-hyötyanalyysin kritiikki puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman ilmastotoimien välttämättömyyteen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli korostaa ilmastonmuutoksen riskejä ja kiihtyvää lämpenemistä.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'synkkä' ja 'varoittaa' käytetään luomaan vakava sävy.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden varoituksiin, mikä on uutisgenressä hyväksyttävää.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko 'Synkkä tieto Suomen ilmastosta' vastaa sisällön raportointia lämpenemisestä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'synkkä'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna3
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi asiantuntijoiden muistiosta, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 78/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Ilmastopaneeli) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen aiheen lähdekritiikki puuttuu, sillä vastakkaisia näkemyksiä ei esitetä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen uutinen, joka tiivistää muistion keskeiset kohdat.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ilmastotutkimusta ja ilmastopolitiikan ajajia: ilmastonmuutoksen eteneminen esitetään kiistattomana ja kiireellisenä faktana, mikä tukee tarvetta tiukemmille päästövähennyksille.
Pelissä Taloudellinen kasvu vs. ilmastonmuutoksen hillintä. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, keskittyen ilmaston lämpenemisen riskeihin ja tarvittaviin päästövähennyksiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ovat yksiselitteisen negatiivisia ja vaativat välittömiä toimia. ”Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen, ruoantuotantoon, infrastruktuuriin ja talouteen.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa asiantuntijoiden (Ilmastopaneeli, Ilmatieteen laitos) näkemyksiin, eikä esitä kriittisiä ääniä tai vaihtoehtoisia tulkintoja. ”varoittaa Suomen ilmastopaneeli tiistaina julkaistussa muistiossaan.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli esittää ilmastonmuutoksen etenevänä ja väistämättömänä uhkana, johon sopeutuminen on rajallista. Lukijalle välittyy viesti, että nykyiset toimet ovat riittämättömiä ja että tilanne vaatii nopeita, globaaleja muutoksia.

8 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu lämpötilamittauksiin ja ilmastotieteellisiin arvioihin, joiden tarkistaminen virallisista tilastoista on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen lämpötilakehitys 1900-2025
  • Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet

Suositellut lähteet

  • Ilmatieteen laitos
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen ympäristö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Sara Sairanen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa ilmasto on lämmennyt jo [...170 sanaa...] ja pysyvää hiilidioksidin poistoa ilmakehästä.

Sisältö haettu
7.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella