Analyysi artikkelista: Vähemmistöt | Sama hallituskriisien kaava on toistunut koko vaalikauden
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksesta, joka on jatkuvassa kriisikierteessä perussuomalaisten ministerien toiminnan ja Rkp:n arvostelun vuoksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallitusyhteistyö on luonteeltaan haurasta ja toistuvasti rasismikysymyksiin tai arvovalintoihin kompastuvaa, vaikka hallitus onkin selvinnyt kriiseistä.
Artikkeli tarjoaa katsauksen hallituksen sisäisiin jännitteisiin ja listaa aiemmat kriisit, mutta analyysi keskittyy vahvasti yhteen teemaan eli arvokysymyksiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli valikoi hallituskauden tapahtumista nimenomaan kriisit ja kohut, mikä luo hallituksesta epävakaan kuvan. Vaikka kieli on asiallista, painotus on vahvasti hallituksen sisäisissä ristiriidoissa.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisistä kiistoista ja vahtikoiran roolissa nostaa esiin toistuvat kriisit. Vaikka painotus on kriiseissä, artikkeli ei ota kantaa ideologisiin kysymyksiin vaan kuvaa hallituksen sisäistä dynamiikkaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen sisäinen epävakaus
- Perussuomalaisten toiminnan aiheuttamat kriisit
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hallituksen onnistumiset tai talouspoliittiset saavutukset puuttuvat kokonaan. — Lukija saa yksipuolisen kuvan hallituksen toiminnasta, jos vain kriisit nostetaan esiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli hallituksen yhtenäisyydestä ja toimintakyvystä.
Artikkeli rakentuu hallituksen sisäisten ristiriitojen ja kriisien ympärille.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu hallituksen sisäisten ristiriitojen raportointiin, mikä on analyyttisessä tekstissä tavanomaista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee hallituksen toistuvia kriisejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin teemaa, mutta käyttää yleistävää ilmaisua "sama hallituskriisien kaava".
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallituspuolueiden välistä jännitettä, mutta ei käytä polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita, vaan raportoi hallituksen sisäisestä politiikasta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Wille Rydman on mainittu ja hänen kantansa on referoitu, mutta hänelle ei ole annettu laajaa puheenvuoroa kriisin syistä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja tapahtumien kuvaus on erotettu selkeästi.
- JO 7: Artikkeli viittaa aiempiin tapahtumiin ja kohuihin faktapohjaisesti.
- JO 11: Tosiasiat ja analyysi on erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Kritiikin kohteena olevien ministerien suoraa kuulemista hallituksen sisäisistä kiistoista puuttuu.
- JO 21: Kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole haastateltu laajasti.
6 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa yhteen aiemmin uutisoituja kriisejä, mutta ei tuo merkittävästi uutta tietoa hallituksen sisäisestä päätöksenteosta.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksesta, joka on jatkuvassa kriisikierteessä perussuomalaisten ministerien toiminnan ja Rkp:n arvostelun vuoksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallitusyhteistyö on luonteeltaan haurasta ja toistuvasti rasismikysymyksiin tai arvovalintoihin kompastuvaa, vaikka hallitus onkin selvinnyt kriiseistä.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan rasismikysymyksiin ja arvovalintoihin hallituksen kriisien syinä, vaikka hallituskauteen on mahtunut myös merkittäviä talouspoliittisia päätöksiä, jotka ovat voineet aiheuttaa vastaavaa kitkaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →