← Etusivu

Analyysi artikkelista: Media | Päätoimittajien mukaan yksilöitä ei saa syyllistää ilmastonmuutoksesta

Helsingin Sanomat Uutinen 16.8.2023
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli nostaa esiin päätoimittajien itsekritiikin ilmastouutisoinnin sävystä. Lukijalle välittyy kuva, että media pyrkii reagoimaan yleisön kokemaan ahdistukseen ja syyllistämisen tunteeseen, mikä voi olla keino ylläpitää luottamusta ja sitoutumista uutisvirtaan.

Lyhyt uutinen raportoi päätoimittajien paneelikeskustelun pääkohdan ilmastouutisoinnin sävystä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee median roolia ja toimintatapoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali raportti paneelikeskustelusta. Vinoumapisteet ovat matalat, koska artikkeli keskittyy raportoimaan esitetyn näkemyksen ilman omaa ideologista ohjausta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi asiallisesti paneelikeskustelun sisällöstä ilman pyrkimystä ajaa tiettyä poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median itsekritiikki ilmastouutisoinnin sävystä.
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Viittaus median kuluttajien kokemaan ahdistukseen ilmastouutisoinnista.

Tunteellinen sitaatti

Sitaatti ahdistuksesta nostaa esiin yleisön tunnetilan.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se kuvaa yleisön kokemusta, josta päätoimittajat keskustelivat.

Kaikki tunnevetoamiset →

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko tiivistää jutun ydinviestin informatiivisesti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli on neutraali raportti.

Populismi: 0/100

Ei populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi paneelikeskustelua, ei sisällä kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.

4 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla paneelikeskustelun kulku.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia paneelikeskustelusta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee median kuluttajia, jotka kokevat ilmastouutisoinnin raskaaksi, tarjoamalla heille vahvistuksen siitä, että media on tietoinen ilmiöstä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ilmastonmuutokseen liittyvä uutisointi on luonteeltaan sellaista, että se voi aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. ”Ilmastonmuutokseen liittyvä uutisointi ahdistaa monia median kuluttajia.”
Kuka saa äänen Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen saa äänen ilmastouutisoinnin syyllistävyyden arvioijana. ”Ilmastokriisiuutisointia pidetään usein myös liian syyllistävänä. Näin arvioi Ylen päätoimittaja Riikka Räisänen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin päätoimittajien itsekritiikin ilmastouutisoinnin sävystä. Lukijalle välittyy kuva, että media pyrkii reagoimaan yleisön kokemaan ahdistukseen ja syyllistämisen tunteeseen, mikä voi olla keino ylläpitää luottamusta ja sitoutumista uutisvirtaan.

Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Eleonoora Riihinen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kulttuuri

Tiedot tästä analyysistä

Päätoimittajat keskustelivat median roolista ilmastokriisissä [...54 sanaa...] päätoimittajien paneelissa Talk Helsinki -keskustelutapahtumassa.

Sisältö haettu
20.8.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella