Suomen ja Israelin puolustusmateriaalipöytäkirja
Suomi ja Israel ovat solmineet kymmenvuotisen puolustusyhteistyötä koskevan pöytäkirjan, mikä on herättänyt opposition kritiikkiä ja keskustelua Suomen ulkopoliittisesta linjasta Gazan sodan aikana.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Yle: Suomi ja Israel sopivat vuosien sotakalustoyhteistyöstä – Gazan sota oli jo käynnissä
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin ristiriidan Suomen ja Israelin välisen puolustusyhteistyön jatkamisen ja Gazan sodan välillä. Lukijalle välittyy kuva, että puolustusministeriö on pyrkinyt välttämään julkista keskustelua sopimuksesta, mikä herättää kysymyksiä päätöksenteon läpinäkyvyydestä.
Artikkeli raportoi hallinnon tiedotuslinjan puutteista ja sopimuksen ajoituksesta, mutta jättää taustoittamatta yhteistyön sisältöä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti neutraali, mutta valitsee kehyksen, joka korostaa hallinnon salailua. Tämä ohjaa lukijaa kriittiseen tulkintaan hallinnon toiminnasta.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli toimii vahtikoiran roolissa kyseenalaistaessaan hallinnon avoimuutta. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on hallinnon toimintatavan arvioinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallinnon tiedottamattomuuden kritiikki
- Sopimuksen ajoituksen kyseenalaistaminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sopimuksen sisällön ja merkityksen tarkempi taustoitus puuttuu. — Lukija ei saa riittävästi tietoa siitä, mitä sopimus käytännössä tarkoittaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva tiedon korostaminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään epäilystä hallinnon avoimuutta kohtaan.
Konflikti- tai kriisikehys
Asetetaan sopimuksen allekirjoitus ja Gazan sota vastakkain.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu hallinnon tiedotuslinjan kritiikkiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
35/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta yhdistää kaksi asiaa luodakseen jännitteen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaava.
Kärjistys:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan kyseenalaistaa hallinnon toimintatapoja.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolustusministeri Antti Häkkänen on saanut kommentoida asiaa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko ja ingressi luovat jännitteen, jota leipäteksti ei täysin avaa yhteistyön sisällön osalta.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu Ylen uutiseen, mutta tuo esiin hallinnon tiedotuslinjan kritiikin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee julkisen vallan kyseenalaistajia: korostamalla tiedottamattomuutta ja ajoitusta suhteessa Gazan sotaan, artikkeli nostaa esiin kysymyksen hallinnon avoimuudesta.
Pelissä
Puolustusyhteistyön jatkuvuus vs. ulkopoliittinen läpinäkyvyys. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa hallinnon tiedotuslinjan kritiikkiä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että sopimuksen ajoitus Gazan sodan aikana on itsessään merkittävä ja selitystä vaativa seikka. ”Israelin sotatoimet Gazassa olivat pöytäkirjan allekirjoittamisen aikaan jatkuneet kuukausia.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Puolustusministeriön toiminta kuvataan passiivisesti tai välttelevänä, mikä korostaa hallinnon vastuuta tiedottamattomuudesta. ”Asiasta ei tiedotettu julkisuuteen.”
Kuka saa äänen
Yle toimii ensisijaisena tiedonlähteenä, kun taas puolustusministerin ääni on lyhyt ja puolustautuva. ”Puolustusministeri, kokoomuksen Antti Häkkänen kommentoi Ylelle, ettei yhteistyön jatkossa ole hänen mielestään mitään ihmeellistä.”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli nostaa esiin ristiriidan Suomen ja Israelin välisen puolustusyhteistyön jatkamisen ja Gazan sodan välillä. Lukijalle välittyy kuva, että puolustusministeriö on pyrkinyt välttämään julkista keskustelua sopimuksesta, mikä herättää kysymyksiä päätöksenteon läpinäkyvyydestä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa sopimuksen kestoa (10 vuotta) aiempaa pidempänä, mikä voi viitata pyrkimykseen nostaa sopimuksen painoarvoa entisestään.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →