Afrikkalainen sikarutto Suomessa
Suomessa on todettu afrikkalaista sikaruttoa villisioilla, mikä on johtanut viranomaisten maastoetsintöihin ja aitaamistoimiin.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: ASF:n leviäminen sikatiloille epätodennäköistä, arvioi Ruokavirasto
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Luottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli pyrkii aktiivisesti vähentämään huolta afrikkalaisen sikaruton leviämisestä kotieläintuotantoon. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja hallitusta tilanteesta, jossa viranomainen on tilanteen tasalla ja tauti pysyy kaukana tuotantoalueista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on neutraali ja asiallinen uutinen. Vinoumapisteet pysyvät alhaisina, koska kyseessä on viranomaistiedon raportointi ilman pyrkimystä provosoida tai polarisoida.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaisen arvion neutraalisti. Siinä ei ole ideologista kehystä tai poliittista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisen arvio tilanteen hallinnasta.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Viranomaisen asiantuntemukseen vetoaminen luo turvallisuuden tunnetta.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja pyrkimyksenä on välittää tietoa, ei herättää tunteita.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin sisältöä.
Klikkihoukutus:
0/100
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen pääsanoman.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja neutraali raportointi viranomaisarviosta.
Kärjistys:
0/100
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
Populismi:
0/100
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi viranomaisarviota, ei kritisoi ketään.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaislähteeseen tukeutuen.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Perusluonteinen viranomaistiedotteen raportointi.
6 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee sikatilallisia ja elintarvikealaa, sillä se rauhoittelee markkinoita ja kuluttajia korostamalla taudin leviämisen epätodennäköisyyttä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Ruokaviraston arvio on riittävä ja luotettava perusta tilanteen vakavuuden määrittelylle. ”ASF:n leviäminen sikatiloille epätodennäköistä, arvioi Ruokavirasto”
Kuka saa äänen
Ruokavirasto on ainoa ääni, joka määrittää tilanteen vakavuuden. ”Ruokaviraston mukaan ASF:n leviäminen sikatiloille on nykytilanteessa epätodennäköistä.”
Tunnelma
Luottamus
Artikkeli pyrkii aktiivisesti vähentämään huolta afrikkalaisen sikaruton leviämisestä kotieläintuotantoon. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja hallitusta tilanteesta, jossa viranomainen on tilanteen tasalla ja tauti pysyy kaukana tuotantoalueista.
7 Tilastokytkos
50/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli mainitsee luvun 52, joka on tarkistettavissa viranomaisen tilastoista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ASF-tapausten määrä Suomessa
Suositellut lähteet
- Ruokavirasto
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →