Afrikkalainen sikarutto Miehikkälässä
Suomesta on löytynyt 38. afrikkalaisen sikaruton tapaus Miehikkälästä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Ympäristökriisit eivät saa jäädä turvallisuuspuheen jalkoihin
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Kirjoittajat pyrkivät laajentamaan turvallisuuden käsitettä kattamaan ympäristökriisit. Lukijalle välittyy viesti, että perinteinen turvallisuuspolitiikka on liian lyhytnäköistä, ja että ympäristötoimet tulisi nähdä yhtä velvoittavina kuin sotilaalliset turvallisuusuhkat.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Kirjoitus on mielipidekirjoitus, joten sen subjektiivinen näkökulma on genren mukainen. Se ei pyri neutraaliuteen vaan vaikuttamiseen, mutta argumentaatio on asiallista ja perusteltua.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Kirjoitus ajaa kansainvälistä yhteistyötä ja ympäristöarvoja, jotka ovat valtavirtaa suomalaisessa ulkopolitiikassa. Se ei asetu puoluepoliittisesti vastakkain vaan pyrkii vaikuttamaan hallinnon linjauksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ympäristökriisien nostaminen turvallisuuspolitiikan keskiöön.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Auktoriteettiin vetoaminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ympäristökriisien vaikutuksista turvallisuuteen.
Vetoomus päättäväisiin toimiin ja yhteistyöhön.
Liioittelu / korostus
Korostetaan ympäristökriisien turvallisuusvaikutuksia.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua mielipidekirjoituksen kontekstissa.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa täysin kirjoituksen vaatimusta.
Klikkihoukutus:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää mielipidekirjoituksen ydinviestin.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvailee kirjoittajien tavoitetta ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kirjoitus ei sisällä vastakkainasettelua.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kirjoitus ei sisällä populistisia rakenteita.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mielipidekirjoitus, ei kritiikin kohdetta.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Kirjoitus edustaa tyypillistä järjestövaikuttamista YK-teemojen ympärillä.
6 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee ympäristöjärjestöjä ja kansainvälisen yhteistyön kannattajia, jotka haluavat nostaa ilmastokysymykset turvallisuuspolitiikan keskiöön.
Pelissä
Perinteinen valtioiden välinen turvallisuuspolitiikka vs. planetaarinen turvallisuus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen ympäristökriisien turvallisuusvaikutuksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että ympäristökriisit ovat suoraan verrannollisia perinteisiin turvallisuusuhkiin. ”Näiden sopimusten toimeenpanoon on vastattava yhtä tosissaan kuin muihin turvallisuusuhkiin.”
Kuka saa äänen
Kirjoittajat edustavat järjestömaailmaa ja esittävät näkemyksensä asiantuntijoiden roolissa. ”Jari Luukkonen, pääsihteeri, WWF Suomi; Helena Laukko, toiminnanjohtaja, Suomen YK-liitto”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kirjoittajat pyrkivät laajentamaan turvallisuuden käsitettä kattamaan ympäristökriisit. Lukijalle välittyy viesti, että perinteinen turvallisuuspolitiikka on liian lyhytnäköistä, ja että ympäristötoimet tulisi nähdä yhtä velvoittavina kuin sotilaalliset turvallisuusuhkat.
Tekoälyn vapaa havainto
Kirjoittajat käyttävät Suomen YK-turvallisuusneuvostokampanjaa välineenä omien tavoitteidensa edistämiseen, mikä on tyypillistä vaikuttamisviestintää.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
80/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli viittaa tilastoihin maastopaloista ja ilmastoraporteista, joiden tarkistaminen on mahdollista.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset
- maastopalot Euroopassa
Suositellut lähteet
- UNEP
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →